Hadrian SWA

Sukutaulu

Jälkeläiset

Luonnekuvaus

Harri on reipas ruuna, joka saa auringon paistamaan sateisena päivänä ja hymyn palaamaan kasvoille surun hetkellä. Suuri koko herättää ihmisissä epäilyksiä, mutta Harrissa piilee monipuolinen ja uskollinen kaveri niin kilpakentille kuin kotinurkille.

Sympaattisena kaikkien kaverina pidetty Harri ei ole aivan tossu, vaan isosta ruunasta löytyy myös kokonsa verran luonnetta ja omaa tahtoa. Harrilla on tapana testailla uusia tuttavuuksia jekkuilulla, mutta jättää uhrinsa nopeasti rauhaan tajutessaan, ettei sen tempuista välitetä. Taluttaa ruuna on ongelmaton, eikä se aiheuta tallikäyttäytymisellään juurikaan huonoja seurauksia. Karsinassa ollessaan on muistettava olla tarkkaavainen ja pitää huolta siitä, että ovi on aina visusti kiinni. Temppu, jonka Harri jaksaa aina tilaisuuden tullen tehdä, on karsinasta ulos livahtaminen, ja etenkin vielä silloin kun sitä vähiten kaivataan, kuten viisi minuuttia ennen kilpailuihin lähtemistä.

Ratsastettavuudeltaan Harri on huippuluokkaa! Isosta koosta huolimatta ruunalla on notkeutta ja ketteryyttä, vaikka liikkeet toki ovat hyvin laajat. Parhaimpia ominaisuuksia Harrissa on rentous - ruuna ei menetä malttiaan melkein koskaan ja se pysyttelee koko ajan kuulolla, eikä kuikuile ulkopuolisia tapahtumia, vaikka välillä hieman mieli tekisi. Esteillä Harrilla on rohkeutta, mutta se saattaa yliarvioida omat rajansa ja lähteä yrittämään mahdottomuuksia. Kokonsa vuoksi ruuna ei lukeudu kaikkein nopeimpien joukkoon, mutta kääntyy yllättävän ketterästi tiukan paikan tullen. Harrin keskittyminen ja työmotivaatio hieman lopahtaa sileällä ratsastaessa; se ei ole yhtä anteeksiantavainen, kuin hypätessä, vaan vaatii ratsastajaltaan enemmän tehdäkseen asiat kunnolla. Harri on oikea liitokavio, jonka lisäykset ovat silmiä hiveleviä, mutta ilman kurinalaista ratsastusta suoritustaso on kaukana itsestään.

Kilpailuissa Harri on skarppina, ikään kuin se ei voisi jäädä mistään paitsi. Jokainen risahdus, rasahdus, hirnahdus ja hörähdys täytyy noteerata samalla vinhasti taluttajansa ympärillä pyörien. Verryttelyn aikana ruunan kuohuva mieli hieman tyyntyy, kun energiaa pääsee purkamaan liikkumiseen turhan kyttäämisen sijaan. Suorituksessa herralla on usein vielä ylimääräistä virtaa, joka saattaa purkautua pukin tai parin muodossa, mutta muuten Harri osaa jo olla tarpeeksi vakava ja keskittyä tehtäviin. (c. disa)

Saavutukset

Kilpailukalenteri

ERJ 56 kpl

Päiväkirja

Estevalmennus 17.09.2014 (valmentajana syltti)

Päivä oli sangen kaunis ja rakentaessani esteitä ulkokentälle kuulin kauempaa hevosen hirnahtavan. Sieltä valmennettavat saapuivatkin, nuori nainen ja rautias jättiläinen. Eilen valmentamani hevonen oli suuri, mutta tämä ylittää kaikki muistoni suurista hevosista. Harri vaikutti hyvin leppoisalta kaverilta ja seisoi nätisti paikallaan kun ratsastaja laski jalustimet, kiristi vyön ja nousi selkään. Harri jaksoi seistä paikallaan myös vyön kiristyksen ajan - hänellä ei ollut kiirettä. Ravissa tämä herrasmies kuitenkin heräsi työntekoon ja osoitti hieman reippaamman asenteen merkkejä, kuin käynnissä. Laukassa Harri esittäytyikin edukseen juuri siinä, kuinka noin iso hevonen voi liikkua niin ketterästi. Tänään treenatut esteet vaihtelivat koossaan metristä aina ruunan kisatasoon asti. Lämmittely esteellä Harri vaikutti leppoisalta, mutta varsinaiseen treeniin hän panosti paljon paremmin. Esteillä oli totta kai enemmän haastetta, kuin lämmitellessä ja olin yllättynyt miten ketterästi ori hyppäsi suuresta koostaan huolimatta. Harri kuunteli ratsastajansa apuja hyvin ja vaikkei vauhdissa oltu aivan kärkiluokkaa, olivat suoritukset sitäkin laadukkaampia. Ruuna hyppäsi hyvin ja alastulot olivat erittäin siistit, eikä siinä turhaa jahkailtu seuraavaa estettä ruunan pään mukaan vaan kuunteli ratsastajansa ohjeita kuuliaisesti. Loppuverkoissa ruuna oli taas sama lupsakka itsensä, kuin saapuessaan kentälle. Hänellä ei ollut kiire - hän nautti hetkestä.

Estevalmennus 18.09.2014 (valmentajana syltti)

Seuraavana päivänä lämpö helli meitä poikkeuksellisen suurella vaikutuksella. Pitkähihaiset viskattiin pois ja T-paita oli sopivin asuste päivään. Harri sen sijaan tyytyi vakiovarustukseensa. Alkuverkan lepsuus vaihtui nopeasti hyvään treeniin, jossa laukassa treenattiin muutamaa maapuomia alkuun. Muutamat tötsätkin pujoteltiin laukassa ennen ensimmäistä estettä, joka oli alle metriä. Ruuna hyppäsi reippaalla tempolla, eikä viimeisimmät treenit ruunassa tuntunut missään. Varsinaiseen treeniin Harri panosti tänään kyllä kaikkensa. Ruuna on poikkeuksellisen reipas, mutta myös hyväntuulinen ja hypyissä näkyi paljon positiivista asennetta. Ratsastajan hymystä päätellen tunne oli molemmin puoleinen esteiden ylityttyä niin helposti. Väliin tehdyt muutamat pujottelut toivat vaihtelua, mutta suurin ilo irtosi esteiltä, jossa kokeiltiin myös kolmen sarjaa. Harri ei tuntunut hetkeäkään epäröivän esteiden suorittamisen mahdottomuudesta vaan lähti reippaasti lähestymään esteitä. Askeleita ei kuitenkaan ensimmäisellä kerralla saatu sopivaksi ja pienen muutoksen jälkeen askelet saatiin sopimaan esteiden välille. Ruuna hyppäsi sangen vaivattomasti suuretkin esteet ratana, eikä valmentajalle jäänyt negatiivista sanottavaa tunninkaan päätteeksi. Upea tunti ja sangen valloittava Harri!

Estevalmennus 21.09.2014 (valmentajana Lissu T.)

Vibajan ja hänen ratsunsa, trakehnerruuna Harrin, verryttelyjä oli miellyttävä seurata ja ohjeistaa. Letkeän oloinen ruuna laukkasi rennolla, mutta hyvin pyörivällä laukalla, asettui, taipui ja suoristui hyvin, teki siistit siirtymät ja vastasi muutenkin ratsastajansa apuihin hyvin. Hyppäämään päästyään hurmuriruuna kulki korvat vielä hörömmässä ja tiitteränä kuin lapsi joululahjojensa äärellä, mutta innokkuudestaan huolimatta Harri ei lähtenyt rynnimään, purrut kuolaimeen tai pelleillyt muutenkaan. Vibajalla oli tasainen, hyvä tuntuma sekä hyvä istunta, nainen ratsasti siistit, harkitut lähestymiset ja myötäsi hypyissä antaen ratsulleen tarpeeksi tilaa käyttää kaulaansa ja selkäänsä. Mikäli meno jatkuisi samanlaisena ja olisi kisoissakin yhtä siistin, tasapainoisen näköistä, tämän kaksikon valmentautumistarve olisi lähinnä vitsi.

Tänään hyppyyttäisin ratsukkoa pituusesteillä; oksereita, pari trippeliä ja viuhka, ei mitään sen kummoisempaa. Ensin esteitä hypättäisiin yksittäisinä, sitten kahden-kolmen esteen tehtäväsarjoina ja lopuksi pienenä ratana. Tekniikka oli tänään pääosassa, estekorkeus pidettäisiin 100-120cm korkeudessa, vaikka ruunalla olikin kapasiteettia korkeammille esteille. Harri ei ollut viuhkasta moksiskaan, eikä muistakaan esteistä. Ruuna ylitti jokaisen esteen varmoilla, hyvillä hypyillä, ainoastaan ponnistuspaikoista minulla on motkotettavaa. Etenkin trippelille innokas ruuna yritti tehdä valtavia loikkia (jotka olisivat päätyneet suoraan esteen sekaan), mutta onneksi Vibaja oli hereillä ja patisti ruunansa ottamaan aina viimeisen askeleen-kaksi, jotta ponnistuspaikka osui oikealle kohdalle. Yksittäiset esteet sujuivat ongelmitta, joten korotin esteet metristä metrikymppiin, ja ratsukko pääsi hyppäämään useamman esteen peräkkäin. Okseri - trippeli -tehtävä oli ainoa, jolla nikoteltiin, ja jälleen siksi, että ruuna ei olisi malttanut laukata tarpeeksi lähelle estettä. Kertaalleen Harri hyppäsi liian aikaisin ja otti puolet puomeista mukanaan, mutta onneksi hevonen ei kaatunut ja Vibajankin onnistui jollain kurin pysyä selässä. Tämän jälkeen puomit pysyivät paikoillaan, eikä Harrikaan lähtenyt hyppäämään liian aikaisin.

Pikku ratatreeni sujui jo loistavasti niin 110cm korkeudessa kuin 120cm esteillä. Ruunalla oli läpi radan tasatahtinen, hyvin pyörivä laukka, Vibaja suunnitteli reitit ja lähestymiset huolella eikä kaksikon yhteispelissä ollut moitittavaa. Parin hyppykerran jälkeen annoin luvan itsenäisiin loppuverryttelyihin, hienoa työtä!

Estevalmennus 24.09.2014 (valmentajana Lissu T.)

Tällä kertaa lähdimme Vibajan ja Harrin kanssa treenaamaan sarjaesteitä. Verryttelyesteinä oli yksittäisesteiden lisäksi pieni innari sekä pystysarja kahden laukka-askeleen välillä. Letkeä, rento ruuna oli aivan yhtä miellyttävä kuin viimeksikin. Ruunikko vastasi apuihin hyvin, teki töitä mielellään ja hyppäsi rohkeasti. Vibaja ratsasti hyvät tiet, ponnistuspaikat olivat kohdillaan ja ruunan laukka pyöri hyvin, minkä lisäksi se oli tarpeen mukaan säädeltävissä. Verryttelyt sujuivat jouhevasti, ja pääsimme siirtymään sarjaesteiden pariin.

Ensimmäinen treenattava sarja oli pysty suhteutettu väli kolmella laukka askeleella, jonka jälkeen siirryttäisiin pysty sarjalle, jonka väli oli yhden laukka-askeleen. Viimeinen sarja olisi pysty-okseri-sarja yhdellä laukka-askeleella, josta jatkettiin kuuden askeleen linjalla okserille. 100-110cm aloituskorkeus sujui leikiten, trakehnerin laukka ja hypyt olivat omiaan esteille. Harri teki mielellään töitä vastaten kaikkiin Vibajan apuihin sopivan herkästi ja nopeasti, ja ruunan ketteryyden vuoksi vähän tiukemmatkaan käännökset eivät tehneet tiukkaa. Suhteutetulla välillä treenattiin myös askeleen pidentämistä ja lyhentämistä, eikä kumpikaan tuottanut ongelmia. Tästä ratsukosta kokemus näkyy! Suhteutetulta väliltä siirryttiin pysty sarjalle, joka tuotti hieman ongelmia. Ruunan mahduttaminen yhden askeleen sarjalle oli haastavampaa kuin minä tai Vibaja olimme kuvitelleet, ja alkuun Harri kolisteli ja tiputti puomeja aika tavalla. Toistoja, toistoja ja toistoja, ja myös tämä sarja alkoi sujua. Vibaja joutui lyhentämään ratsunsa laukkaa, peruslaukalla Harrin suoritus oli epävarmempi.

Viimeinen sarja sujui moitteetta hyvien pohjatöiden ansiosta. Pysty-okseri-sarja sujui jouhevasti hieman lyhennetyllä laukalla, ja okserin jälkeen Vibaja ratsasti Harrille jälkeen ruunan hyvän, matkaavoittavan peruslaukan, josta trippeli ylitettiin leikiten. Kaksikko teki läpi valmennuksen hyvää työtä, korjausehdotukset kuunneltiin ja sisäistettiin, virheet korjattiin tehokkaasti. Estekorkeus oli korkeimmillaan 130cm, pääosin hypättiin 110-120cm esteillä. Hyvää perustyöskentelyä, siistiä ratsastamista ja taitava ratsu, hyvää työtä!

Estevalmennus 25.09.2014 (valmentajana Lissu T.)

Kolmas valmennuksemme sujui ratatreenin parissa. Ratsukko oli jo verryttelemässä, kun saavuin paikalle, ja rakentaessani rataa Vibaja ja Harri ottivat verryttelyhyppyjä. Ruuna liikkui yhtä hyvin kuin ennenkin, hyppäsi mielellään ja hyvällä tekniikalla. Ratsukon yhteistyö sujui kitkatta, kummankin tekninen osaaminen oli vahvaa. Rakennettuani radan ratsukko oli ehtinyt verrytellä loppuun asti, joten siirryimme ratatreenin pariin. Kahdentoista esteen radalla oli pystyjä, oksereita, muuri ja trippeli, yksi sarjaeste (yhden laukka-askeleen välillä) ja yksi suhteutettu väli. Ratsukon hypättyä muutaman esteen radalta yksittäisenä kerroin Vibajalle radan, minkä jälkeen ratsukko pääsi aloittamaan.

Estekorkeus oli alkuun 115-120cm. Vibaja ratsasti siistit reitit ja mahdollisimman pitkät lähestymiset, ajan kanssa ei ensimmäisellä kerralla ollut niin väliksi. Yhden laukka-askeleen sarjalla Harrilla oli vaikeuksia, ja toisen esteen puomit kolisivat, kun laajaliikkeinen hevonen ei meinannut mahtua sarjalle. Vibaja kuitenkin ennakoi tilannetta hyvin ja oli lyhentänyt laukkaa valmiiksi, joskin hiukan liian myöhään. Muuten rata sujui moitteetta, ja kehotinkin seuraavalla suorituskerralla ratsastamaan lyhyempiä reittejä ja tavoittelemaan parempaa aikaa, kun siihen kerran rahkeet oli. Korotin esteet 130cm korkeuteen ja päästin ratsukon matkaan. Vibaja korjaili edellisen radan heikkoja kohtia loistavasti, ja toinen suorituskerta olikin sujuva ja teknisesti taidokas suoritus. Harri mahtui sarjallekin ongelmitta, ruunan laukkaa säädeltiin taitavasti. Lyhyempien reittien myötä aika parani roimasti, ja kaiken kaikkiaan suorituksesta oli vaikea parantaa.

Korotin esteitä vielä kerran nyt 140cm korkeuteen ja totesin, että "vielä toinen tuollainen nappisuoritus, niin valmennus oli siinä". Vibaja teki työtä käskettyä; ratsukon suoritus 140cm esteillä oli pitkälti toisinto 130cm radasta. Ajassa ei tapahtunut suurta heittoa, reittivalinnat ja lähestymiset olivat samanlaiset. Suoritus oli yhtä vakuuttava ja taidokas kuin edellinenkin, ja vuolaiden kehujen jälkeen passitin ratsukon loppuverryttelemään. Työskentely kanssanne on ollut todella mukavaa, kiitokset siitä.

Estevalmennus 28.09.2014 (valmentajana narri)

Vibajan ratsuna toimi tänään suurikokoinen, mutta äärettömän sympaattinen rautias trakehnerruuna Harri. Ihastelin ruunaa ääneen koko alkuverryttelyn ajan, sillä toiset tykkäävät muhkummasta (ruoka-aikaan pitää olla kotona jo kasvuvaiheessa!) ja lisäksi Harri liikkui todella nätisti. Liike oli suurta, mutta notkeaa ja elastista. Vibaja verrytteli ruunaa paljon ympyröillä, volteilla ja muilla kiemuroilla notkistaakseen isoa hevostaan ja teki paljon siirtymisiä askellajin sisällä kehotuksestani, sillä halusin myös lyhentää Harrin isoa liikettä.

Kentälle rakentelin lävistäjällä ratsastettavan pikku sarjan joka alkoi pystyllä, laukka-askel, neljän kavaletin innari, askel ja okseri. Tarkoitus oli jumpata hevosen selkää sekä tasapainoa ja saada isoa liikettä hieman pienemmäksi. Iso liike oli toki hyvä, mutta piti se pienemmäksikin saada tarpeen vaatiessa. Niinpä laskeskelin kaikki välit hieman ahtaiksi ruunalle ja käskin Vibajaa lyhentelemään hevosta tehtävään. Tehtävää suoritettiin molempiin suuntiin ja Harri teki alkuun vähän heikkoa suoritusta. Ruuna lähestyi turhan rennosti ja luuli selkeästi selviytyvänsä mokomista pikkuesteistä helposti. Niinpä se meinasi kompastua innarin loppumetreillä, kun Vibajan ahkerasta työskentelystä ja tuesta huolimatta hevonen oli hieman pitkä ja löysä. Tästä yllättyneenä Harri kuitenkin petrasi ja alkoi oikeasti kuunnella, mitä ratsastajalla oli askeleen lyhentämisestä sanottavanaan.

Harri ryhdistäytyi hyvin valmennuksen loppua kohti ja lakkasi suhtautumasta tehtävään kuin itsestäänselvyyteen. Ruunasta löytyi sopivaa terävyyttä, se hyppäsi hyvällä, pyöreällä selällä ja liioittelematta.