 |
» Koistilan Korsi, aka Korsi » punarautias, ori » suomenhevonen, VH-00000 » sk. 159cm » s. 07.12.2005 (ikä)
» yleispainotus
» kasv. Koistila |
Koistilan Korsi. Mikä komea herra, olisipa mieleltään yhtä komea. Tai no hyvin nallemainen ja mukava tapaushan hän toki on, mutta kovin aikuista ei tästä hevosta saa varmaan koskaan. Korsi on melkoinen hölöttäjä ja sen mieli saattaa muuttua hetkessä aivan toisiin mielenkiinnon kohteisiin kuin mitä ne olivat vielä hetki sitten.
Hoidettaessa Korsi on vähän vaihteleva päivän mukaan, mutta näin ra'asti yleistämällä on hyvätapainen herra joka saattaa vähän pyöriä ja hyöriä tylsistyessään. Orilla ei missään nimessä ole pahoja tapoja, se ei pure tai edes yritä potkia. Toisaalta se on vähän epähuomiokykyinen hoitajaansa kohtaan, ja talloo herkästi varpaita ja saattaa enemmän ja vähemmän vahingossa tönäistä tämän sivuun huomatessaan jonkun tulevan talliin. Pitäähän uusia tulokkaita päästä heti katsastamaan. Jos kuitenkin saa Korsin hyvin rauhoittumaan ja sitoo sen vaikkapa kiinni, on se hyvinkin miellyttävä hoitaa eikä tuota ongelmia edes kavioita nostellessa. Myöskin taluttaessa Korsi toimii moitteetta, vaikka saattaakin välillä lähteä vetelemään eri suuntiin (jälleen huomatessaan jotain kiinnostavaa).
Ratsastaessa Korsi on omalla tavallaan haastava ratsu, joka vaatii taitavaa käsittelyä mutta toimii myös kokemattomillakin ihmisillä mainiosti. Ori on selvä yleisratsu, joka taitaa niin esteitä kuin kouluakin eikä pane pahakseen kärryjenkään eteen joutumista. Maastossa Korsi kulkee erittäin rennosti, ei hötkyile turhia ja menee niin yksin kuin porukassakin. Kentälle päästessä se on hyvin toimelias, miellyttämishaluinen eikä heittäydy laiskaksi tai ylivireäksi juuri koskaan. Väsyneempänäkin se yrittää aina kovasti, ja nauttii ansaituista lepohetkistä ja tunnin jälkeisestä porkkanasta. Esteilläkin Korsi on varma ratsu, joka hyppää myös kummallisempiakin hökötyksiä ja sillä on hyvä hyppytyyli. Ratsastajan ei tarvitse tehdä juuri mitään kuin ohjata, ori osaa hoitaa lopun itsekkin.
Kilpailuissa Korsi on vähän hermostuvaa sorttia, ja vaatiikin tällöin rautahermoisen kuskin joka pitää hevosen rauhallisena. Kuulutuksia se saattaa hätkyä aina välillä ja steppailee ennen radalle pääsyä, mutta suoriutuu kuitenkin itse radasta hyvin ja toimii kuten kotonakin. Korvatulpat ovat suositeltavia, etenkin estekisoissa. (c. wilberi)
| Isä: Ch Liinahaan Joulupuuro sh, rt, 156cm |
ii: FNS Hälläväliä KTK-II |
iii. Jalavakadun Salainen Toive |
| iie. Erokedon Kanttarelli | ||
| ie: FNS Tulikukka | iei. VIR MVA Ch Kuujärven Lentävä Lähtö KTK-III | |
| iee. FNS Nalliina | ||
| Emä: Oljenkorren Morrena sh, prt, 155cm |
ei: Paluuvuoren Monni | eii. Paaluvuoren Rosvopaisti |
| eie. Hopeakuun Lumikki | ||
| ee: Saippuakupla TK | eei. Kipinöivä Legenda | |
| eee. FNS Kupla |
Korren isä Liinahaan Joulupuuro on hyvin komea rakenteinen rautias ori. Suvullisesti hyvin vanha ja tämäkin herra varsinainen aarre. Luonteeltaan melko passiivinen, mutta osaa olla pirullinen. Pieni ärähdys saa orin kuitenkin tottelemaan ja olemaan taas kunnolla. Ratsuna erikoinen, aloittelijoille kiltti, mutta kokeneille antaa kunnollista kyytiä. Hyvin energinen ja pirullinen välillä. Kilpailukokemusta löytyy mukavasti niin koulusta kuin esteiltä ja sijoituksiakin on kertynyt muutama. Jälkeläisiä on kolme sivujen mukaa, mutta hyvin luultavasti niitä on pari lisää.
Korren emä Oljenkorren Morrena on yksi ensimmäisistä hevosistani, kun aloittelin virtuaalimaailmassa. Hyvin vanhasukuinen tämäkin ja valitettavasti jo menehtynyt tamma. Luonteeltaan Morrena oli hyvin rauhallinen ja kiltti, mutta aina piti keksiä jotain pientä ärsykettä hoitajille. Ratsunakin se oli varsin mukava ja yritti tehdä kaiken minkä ratsastaja pyysi. Tamma oli kuitenkin hyvin herkkä ja jos käytti kovia otteita ja apuja, saattoi pukkeja tulla nopeasti. Kilpailukokemusta löytyi lajista kuin lajista, kuten myös sijoituksia oli tullut mukavasti. Jälkeläisiä tamma sai melkein kymmenen, joista noin puolet ovat hyvin menestyneitä.