Saskia Benjamin Ch, KTK-III, ERJ-II, VWY-II

Päiväkirjamerkintä 06.01.2025, hoitajana elen
Pitkästä aikaa pääsin tutustumaan uudelleen melkein vuosikymmenen muualla asuneeseen Benjaminiin. Ori oli selkeästi hieman kypsynyt ja aikuistunut yhteisistä ajoistamme ja se haisteli takkiani tarhan portilla uteliaasti. Minut oli kutsuttu Maldwyniin auttamaan suuren ponimäärän kanssa ja kun kerrankin kalenterissa sattui olemaan tyhjää niin pitihän tällaiseen tilaisuuteen tarttua. Benjamin lähti tarhasta mukaani reippaasti yrittäen muutaman kerran rikkoa ravin puolelle, mutta pääsimme talliin asti turvallisesti. Kirkkaasti valaistuilla hoitopaikoilla oli jo useampi poni kuntoon laitettavana ja minut ohjattiin viemään Benjamin tallin perällä olevaan tyhjään karsinaan. Benjamin jäi haistelemaan karsinan kuivikkeita, kun itse lähdin tutkimaan Maldwynin varustehuonetta ja mistä löytäisin Benjaminin varusteet. Avulias tallityöntekijä antoi minulle harjakassin käteen ja kertoi mistä Benjaminin varusteet löytyisivät. Satulatelineessä oli siro nahkainen estesatula ja naureskelin mielessäni kuinka ihmeessä saisin takamukseni ja pitkät jalkani mahtumaan satulaan, jonka istuin näytti hyvällä tuurilla olevan kuusitoista tuumainen. Sain Benjaminin harjattu ja varustettua, jonka jälkeen suuntasin ori ohjien toisessa päässä kohti maneesia. Maneesi olikin yllätyksekseni tyhjä ja pääsimme kiertämään kaviouraa Benjaminin kanssa rauhassa. Ori tuntui kummallisen tutulta satulasta käsin, mutta kovin pieneltä. Joko minä olin kasvanut tai Benjamin kutistunut. Benjamin kokeili useamman kerran täytyykö taivuttavaan sisäpohkeeseen reagoida ja raviin siirryttäessä ori taisi heittää pienen potkunkin muistuttaessani, että pohkeesta liikutaan eteenpäin. Meno Benjaminin kanssa oli kieltämättä ehkä hieman haparoivaa, mutta loppua kohden saimme niin laukassa kuin ravissakin mukavan tasaista menoa pohkeenväistöjen ja avotaivusten kanssa. Benjaminista paistaa yhä selkeästi kuinka se on enemmän esteponi ja sen sileän työskentelyssä on paljon hiottavaa. Ihan hyvän ensitutustumisen jälkeen palasimme talliin, jossa riisuin orin, tallityttö avusti Benjaminin pesemisessä sekä varusteiden pois viennissä ja sitten pääsin etsimään mistä ihmeestä saisin lämpimän kupillisen teetä.

Tutustumiseni Benjaminiin pitkän tauon jälkeen meni ilmeisesti sen verran hyvin, että sain kehoituksen käydä vielä maastoilemassa poniherran kanssa ennen kotiin suuntaamista. Oli kulunut muutama päivä viime kerrasta ja tällä kertaa Benjamin oli valmiina karsinassa eikä ori vaikuttanut kovinkaan kiinnostuneelta, kun juttelin sille karsinan ovelta. Uteliaisuus kuitenkin voitti pienen empimisen jälkeen sain Benjamin talutettua hoitopaikalle. Ori oli varsin puhdas, loimituksessa on ne hyvätkin puolensa, ja Benjamin oli nopeasti harjattu sekä satuloitu. Vielä kypärä päähän ja pian olin jo pihamaalla kiristämässä satulavyötä. Benjamin oli levoton ja ori ei olisi millään malttanut seistä, jotta olisi päässyt ponnistamaan kyytiin. Paikoillaan seisomisesta jouduttiin keskustelemaan tovi, mutta lopulta keikuin poniherran kyydissä ja suuntasimme tallipihan nurkalta kohti metsää. Benjamin huuteli tallin takana tarhaileville poneille eikä olisi malttanut kävellä tai katsoa minne ollaan menossa. Metsässä puut ja muu kasvillisuus saivat tallipihan äänet häviämään ja Benjaminin keskittyminenkin palasi hieman ponin kävellessä puolipitkällä ohjalla eteenpäin. Minua oli varoitettu Benjaminin satunnaisista loikista, mutta ori vaikutti melko rennolta ja tuntui olevan pienen tsekkauksen jälkeen myös avuille kuulolla. Olin saanut harvinaisen hyvät ohjeet minne kannattaisi mennä ja siirsin orin raviin tiepohjan muuttuessa enemmän hiekaksi kuin ruohoksi. Benjamin eteni innokkaasti pärskien minkä kerkesi. Ravailimme pohjan salliessa aina pätkät ja välissä Benjamin sai ihmetellä metsän ääniä. Itsesuojeluvaistoni oli sen verran hereillä, että tällä kertaa sai jäädä välistä ja vajaan tunnin metsähaahuilun jälkeen olimme takaisin Maldwynin tallipihassa. Tallissa riisuin Benjaminin ja heitin sille villaloimen niskaan, joka saisi hoitaa pienten hikien kuivaamisen itsekseen. Tallityöntekijä lähestyi juuri heinäkärryn kanssa ja heitti Benjaminille kasan eteen ja ori sai jäädä mussuttamaan eväitään, kun minä taas poistuin viemään varusteet pois.