Faridah ox

Photo © Permission to use | This is a sim-game horse

Faridahin tarina alkoi Assin etsiessä hyvää oria tammalleen, mahdollisimman lahjakasta oria, jolla olisi kykyä esteillä. Akeem oli valittu herra ja ei kauaa mennyt kun pieni tamma syntyi maailmaan. Faridah kuitenkin oli minun mieleeni hyvin paljon ja muutamien kuukausien päästä uskalsin kysyä Assilta, josko hän myisi tamman minulle, jatkamaan Akeemin perintöä. Siinä ei kauaa nokka tuhissut kun tamma jo asteli pihalle ulos trailerista.

En kadu hetkeäkään ostettuani tamman, mutta välillä sen ponimainen luonne ei ole ihanteellinen. Mitä ihmeellisimpiä yllätyksiä ja päähänpistoja tamma saakin mieleensä ja näyttäähän neito myös ulkoisesti hieman ponilta, niin luettelen sen myös siihen kategoriaan. Assi myös mainitsi minulle, että tällä neidolla etujalat ainakin toimivat. Se esittelee mielellään etujalkojaan niin hoitaessa kuin ratsastaessa, monta kertaa ollaan käännytty kentällä takajalkojen ympäri tai liioiteltu vähän lisäyksissä; toisaalta sen lisätty ravi on aivan omaa luokkaansa, kunhan takajalatkin saa polkemaan etujalkojen lisäksi.

Faridah osaa olla päänvaiva tilanteessa kuin tilanteessa, vaikka se onkin utelias ja rohkea, niin silti kukaan ei tiedä mitä sen päässä liikkuu. Seurahevosenakaan se ei ole kovin kummoinen, vaan jos joku toinen pelleilee, niin eikös tämä neiti lähde mukaan siihen touhuun. Hoitaessa se kuitenkin toisinaan osaa myös pysyä paikoillaan ja olla hyvin suloinen. Harjaus ja muuten toimenpiteet sujuvat melko hyvin, tamman ollessa kiinni. Aina kannattaa olla varuillaan, mutta potkuja tai hampaita sieltä ei tule. Muiden hevosten kanssa tullaan toimeen, mutta nauttii ärsyttämisestä ja onkin kuin ikuinen varsa.

Ratsuna potentiaalia riittää niin esteille kuin kouluun, mutta esteillä selkeästi huomaa tamman lahjakkuuden. Tämän vuoksi tammasta ei voi olla pitämättä, vaikka se onkin rasittava. Ratsuna se nauttii tekemisestä, mutta myös haasteista. Kuka tahansa ei tamman selkään pääse, vaan ratsastajaa testaillaan. Tarpeeksi helläkätinen, mutta määrätietoinen kuski on mitä parhain. Esteillä nimittäin kuumutaan helposti, mutta samalla se on nopealiikkeinen. Hyppytyylissäkään ei ole moittimista.

Sukutaulu

Jälkeläiset

Päiväkirja

Estevalmennus 06.09.2017 (valmentajana Assi)
Kaivoin pitkästä aikaa valmennustakkini esille, kun lupauduin auttamaan vanhaa tuttuani estetammansa kanssa, jotta ratsukko saisi uuden näkökulman tekemiseensä. Lupautumista valmentamiseen edesauttoi toki se, että ratsuna Vibajalla oli oma arabikasvattini Faridah, joka ei ollut muuttunut paljoa varsavuosiltaan. Aloitimme valmennuksen lämmittelyjen jälkeen puomityöskentelyllä, jossa Vibajan tuli saada ratsunsa pysähtymään ennen viimeistä puomia. Tämä harjoitus tulisi jatkumaan läpi valmennuksen, sillä helposti kuumenevan Faridahin kanssa jarrut ovat välillä hieman hukassa. Alkuun Vibaja ei saanut pidätteitään kunnolla lävitse, jolloin pysähdys tuli hieman kättä vasten ja Faridah ei ottanut selkäänsä kunnolla mukaan tekemiseen. Vähitellen Vibaja sai kuitenkin vähennettyä käden voimaansa ja keskityttyä istuntaansa, jolloin pysähdys kulki läpi ratsun ja vastustelu väheni. Siirryimme tästä suhteutetulle linjalle, jonka lopussa oli taas samainen pysähdyspuomi. Tamma tuntui saaneen ideasta kiinni, ja kun Faridah jäi odottamaan hienosti esteiden jälkeen ratsastajansa ohjeita, jätimme pysähdyksen pois. Otimme lopputuntiin suhteutetun sarjan lisäksi mukaan okserin hieman vinosta linjasta, johon Vibajan tuli ratsastaa varsin leikkaava lähestyminen, jotta itse hyppy ei jäisi liian kauas. Faridahin luontainen kokoamiskyky auttoi harjoituksessa, sillä vaikka joissain yrityksissä Vibaja antoi tamman valua turhan pitkälle lähestymisessä, onnistuivat hypyt kuitenkin ilman suurempia ongelmia. Jatkoimme kuitenkin harjoitusta niin, että Vibaja alkoi saamaan omat ulkoapunsa kääntävän avun tueksi, jolloin Faridah ei päässyt valumaan lähestymisessä vaan kääntyi tiukasti kulmassa. Onnistuneiden hyppyjen jälkeen sovimme vielä seuraavalle viikolle toisen valmennuksen ja taputtelimme tämän päivän loppuneeksi.

Estevalmennus 09.09.2017 (valmentajana Assi)
Olimme edellisellä kerralla aloittaneet Vibajan ja Faridahin kanssa kontrolliharjoituksilla, joilla saimme tuliseen tammaan paremman otteen myös esteradalla. Tänään tarkoituksena oli ensin jatkaa hieman saman idean parissa ja lopussa hyppäisimme rataa. Aloitimme päivän jumppasarjalla, jonka välien pituutta vaihdoimme lähes joka kerran jälkeen. Ensin tuntui, että edellisen kerran kontrolli oli täysin hukassa tamman ottaessa itseensä paineita aivan pienistäkin esteistä, jolloin Vibajan yritykset osua vaihtuviin väleihin eivät aivan onnistuneet halutun lailla. Vibaja kuitenkin löysi pienen hakemisen jälkeen oman rentouden kropastaan mutta samalla tarkat apunsa, jolloin Faridahkin alkoi rentoutumaan ja kuuntelemaan ratsastajaansa. Rämisten sujuneet jumppahypyt alkoivat sujumaan sulavammin ja Faridah pääsi avaamaan selkäänsä hypyissä, kun vauhti ei ollut enää pääroolissa. Jumppasarjalta siirryimme harjoittelemaan lopputunnista mentävää rataa kohta kohdalta. Vibajan vahvuus oli tänään tarkoissa teissä, kun taas hypyissä ratsastaja jäi välillä hieman vinoon, jolloin alastulossa Faridah saattoi lähteä väärään suuntaan, kun Vibajan asento oli jäänyt hieman toiselle puolelle. Treenasimmekin kroppaa hyppäämällä esteitä eri järjestyksessä ja eri suuntiin, jolloin Vibaja joutui todella keskittymään jo hypyssä seuraavaan suuntaan ja näin sai vahingossa olleen vinouden pois. Lopputunnista yhdistimme radan eri osat yhteen: korkeutta löytyi joistain esteistä, mutta tärkeintä onnistuneen radan kannalta olivat rytmi ja tiet. Vaikka Faridah kuumeni tapansa mukaan hieman, sai Vibaja pidettyä ajatuksen eteenpäin, jolloin ratsukon eteneminen oli sujuvaa. Vibaja pystyi säätelemään laukkaa ja lähestymiset onnistuivat suuriltaosin hyvin. Tähän oli hyvä lopettaa!