Hopean Haave - VH17-018-1952

Jälkeläiset

Kouluvalmennus - 26.06.2018 (valmentajana Miia-Maria)
Tänään saavuin valmentamaan ihastuttavaa kimoa suomenhevosori Hopean Haavetta. Ennakkotietojeni mukaan kyseessä oli varsin innokas ja energinen kenttähevonen eikä kuvailu ollut yhtään liioiteltu, kun näin ratsukon jo verryttelemässä kentällä. Ratsastaja sai selkeästi tehdä töitä ettei Haave vain kaahottanut menemään apujen läpi ja pysyi kuulolla. "Vai että tällainen tapaus tänään", naurahdin tutulle ratsastajalle. Pyysin ratsukkoa siirtymään käyntiin ja tulemaan isolle pääty-ympyrälle. "Aloitetaan ihan sillä, että ota sekä tavallisia taivutuksia että vastataivutuksia, jotta me saamme orin edes vähän paremmin kuuntelemaan sua", neuvoin ratsastajaa. Käyntitehtävät eivät selkeästikään olleet Haaveen suosikkeja ja ratsastaja sai todella kärsivällisesti tehdä töitä ennen kuin ori myöntyi tasaiselle tuntumalle ja alkoi keskittymään paremmin. Kun tehtävä alkoi sujua, annoin ratsukolle luvan jatkaa samaa ravissa. Ravissa ori pysyi jo huomattavasti paremmin kontrollissa. "Sehän alkaa näyttää jo ihan kouluhevoselta!" hihkaisin innoissani.

Ajattelin, että vastalaukat olisivat kenttähevoselle hyvää tasapainotreeniä. Pyysin ratsukkoa poistumaan ympyrältä. "Otetaan muutama myötälaukannosto pitkien sivujen alussa ennen kuin aloitetaan vastalaukkaharjoitus", annoin ratsukolle ohjeet. Ensimmäisissä nostoissa Haave yritti hieman ryöstää ja ratsastajalla oli haasteita saada ori kiinni ennen lyhyttä sivua, mutta orin temppuiluihin tottunut ratsastaja suoriutui näistä haasteista hienosti. Kun aloitimme vastalaukannostot, täytyi ne alkuun ottaa pienen kiemuran kautta, kun Haave niin mielellään tarjosi myötälaukkaa hyvistä valmisteluista huolimatta. Kun ori sai jutun juonesta kiinni, haluttu laukka nousi jokaisella kerralla ja lopussa ilman ylimääräisiä kiemuroita. Lopetimme onnistuneeseen nostoon, kun ori alkoi selkeästi innostua vähän liikaa laukkatehtävästä. "Ota se vielä loppuraveissa ihan kunnolla kuulolle äläkä anna sen kaahottaa menemään ihan päättömänä", annoin ratsukolle vielä viimeisiä ohjeita. Loppuraveissa ratsastaja saikin Haaveen erittäin kauniisti kuulolle ja ravi näytti hienolta.

Estevalmennus - 06.11.2025 (valmentajana Disa)
Harmaanvalkean Haaveen ratsastaja kertoi hevosella olevan hyppykykyä ja ponnistusvoimaa, mutta ori oli kova kiirehtimään ja hosumaan asioiden edelle, jolloin radasta tuli yhtä räpiköintiä. Satulassa sai olla lehmänhermoinen kuski, joka piti kirjaimellisesti ohjat käsissään ja piti yli-innokkaan, sinne tänne räiskivän, oripojan ajatukset fokusoituna itse asiaan. Ei auttanut kuin aloittaa päivän savotta.

Ensimmäiseksi kentälle rakennettiin pitkän sivun vastakkaisille puolille pienet kavaletit, joiden eteen laitettiin maapuomi Haaveen raviaskeliin sopivalle etäisyydelle. Nämä olivat tylsääkin tylsemmät rakennelmat, joiden ei pitäisi aiheuttaa Haaveessa suuria tuntemuksia, kun ratsukko ravaisi niitä kohti. Parilla ensimmäisellä hypyllä ori kuitenkin innostui oikein hyppäämään liioitellun isosti ja pomppaamaan laukalle hypyn jälkeen, ikään kuin ilakoidakseen “jes, taas pääsee hyppäämään”. Ratsastaja katsoi parhaaksi kääntää orin päädyssä voltille ja vielä toiselle, jotta sai hevosen takaisin raviin ja haettua tasaisen rytmin ennen kuin lähestyi taas seuraavaa estettä. Kehotin ratsastajaa huolehtimaan siitä, että hänellä oli koko ajan tunne tasapainon säilymisestä, jotta hän voisi vaikuttaa Haaveeseen enemmän istunnalla ja jaloilla kuin ohjalla. Horjahtamisen hetkellä ori otti helposti tilanteen omiin käsiinsä ja lähti arvailemaan mitä siltä odotetaan, eikä sellaista haluttu nyt tapahtuvan. Tasaisen rauhallisten toistojen jälkeen kavalettitehtävä muuttui Haaveenkin mielestä ihan peruskauraksi, jonka vuoksi ei tarvinnut esitellä kevätjuhlaliikkeitä.

Hyvin suoritettujen tehtävien jälkeen Haave sai kävellä pitkin ohjin. Kävelytauon aikana molemmat kavaletit muutettiin pieniksi esteiksi ja niiden taakse lisättiin puomi. Nyt oli tarkoitus, että Haave lähestyisi esteitä ravissa, mutta hypyn jälkeen se saisi jäädä laukkaamaan. Ratsastaja kääntäisi hevosen laukassa pääty-ympyrälle, jonka kaarelle oli asetettu neljä maapuomia. Takaisin uralle palattuaan ratsukko siirtyisi taas raviin ja hyppäisi seuraavan esteen, jonka jälkeen ratsastettaisiin toisessa päädyssä pääty-ympyrä maapuomeineen. Ratsastaja keräsi ohjat ja valmistautui aloittamaan tehtävän Haaveen kanssa.

Harmaa ori oli osittain muuttuneesta tehtävästä heti innoissaan ja ratsastaja sai tehdä töitä saadakseen äsken saavutetun rauhallisen rytmin takaisin. Haave jaksoi hienosti malttaa ravilla hyppyyn asti, mutta esteen jälkeen laukkaan siirryttyään se olisi mieluusti lähtenyt kuuta kiertävälle radalle. Hätiköinnistä huolimatta ratsastaja säilytti maltin ja käänsi orin kylmänrauhallisesti pääty-ympyrälle ottamaan kierroksia alas. Ensimmäisellä kerralla maapuomit pääsivät hieman yllättämään Haaveen ja kaikki keskittyminen meni askeleiden sovittamiseen. Ratsastaja käänsi orin vielä toistamiseen ympyrälle ja tällä kertaa tehtävä tuotti toivottua lopputulosta lähentelevän suorituksen, kun Haave ylitti maapuomit siististi ja lähti himmaamaan vauhtiaan. Uralle palattuaan ratsukko siirtyi raviin, tehden vielä pienen voltin maapuomien sisäpuolelle ennen kuin lähti aloittamaan tehtävää uudestaan kentän toisella puolella.

Jokaisen toiston jälkeen Haaveen meno rauhoittui, vaikka yhtään liikaa siimaa ratsastaja ei voinut orille antaa, ettei se lähtenyt oikomaan oman päänsä mukaan. Kun hevonen pidettiin sopivan kiireisenä tehtävien kanssa, Haave esitti tänään oikein kivaa tekemistä. Ratsastajalla ei kuitenkaan saanut olla tippaakaan kiireisyyttä otteissaan, vaan oli oltava mahdollisimman rauhallinen, rento ote ja malttia. Tässä onnistuttiin tänään. Hyvä!