Diversion SWA

Virallinen nimi Diversion SWA Saavutukset ERJ-I Rotu, sukupuoli Trakehner, ori Syntynyt 22.10.2012 Väri, säkäkorkeus Musta, 166cm Painotuslaji Estepainotteinen Koulutustaso Vaativa B - 160cm Rekisterinumero VH12-021-0402 Omistaja Vibaja (VRL-00727) Kasvattaja Kingsvalley

Diversion SWA, lempinimeltään Verso on jokseenkin hieman laiskahko ori, jonka päivittäiset kohokohdat löytyvät naaman eteen asetetusta ruokakupista. Verso on hoidettaessa äärettömän kiltti, mutta välillä oriin rasittavaksi yltyvä laiskuus saa hoitajan niskakarvat pystyyn. Oriin siirtäminen paikasta toiseen saattaa kestää useita minuutteja, sillä ajoittain Versolla ei ole minkään laista aikomusta siirrellä omia koipiaan. Kauraämpärin perässä ori kuitenkin liikkuu sutjakkaasti, vaikka pystysuoraa rinnettä sillä Verson ahneudella ei ole rajaa.

Verson laiska luonne heijastuu myös ratsastuksen puolelle, sillä saadakseen oriin liikkumaan rivakasti on ratsastajan tehtävä kunnolla töitä. Oria saa vaatia kunnolla eteenpäin ihan käyntiverryttelyistä lähtien ja pohkeet saavatkin olla kovilla ihan koko ratsastuksen ajan. Kouluratsastus ei ole Verson heiniä, sillä oriin saaminen kunnon ryhtiin ja näyttäviin askellajeihin on työn ja tuskan takana. Oriilta toki löytyvät hienot askellajit ja mahtava ryhti, mutta sen eteen joutuu ratsastaja tekemään niin paljon täitä, että moni luovuttaa suosiolla jo ihan alkumetreillä. Suurimman osan ajasta Verso vaikuttaa siltä, että se olisi karannut liimatehtaalta tai ratsastuskoulun luottopakkiosastolta.

Vaikka Verson askel ei paljon kiihdy esteratsastuksenkaan saralla, voi oria silti kutsua erinomaiseksi estehevoseksi. Verson hyppytekniikka ja varovainen hyppy on kympin luokkaa, vaikka vauhtia saisi joskus olla enemmänkin. Ajoittain joutuvat kilpakumppanitkin myöntämään, että rumasta ankanpoikasesta kasvaa joutsen esteradalla. Ratsastajaltaan Verso vaatii paljon työtä, eikä anna mitään ilmaiseksi. Määrätietoisella treenaamisella ja huippuunsa hiotulla yhteistyöllä Verso kuitenkin leiskauttelee kilpailuissa komeita hyppyjä ja välillä uusintaradoilla nähdäänkin komeita suorituksia, sillä oriin laukka on vauhdin puutteesta huolimatta erittäin matkaa voittavaa. Aikaa vastaan emme siis ehkä vauhdilla pärjää, mutta askeleen pituus korvaa sen nopeasti.

       

Sukutaulu

i. Ch Die Another Day xx KTK-II, ERJ-II xx, mrn, 169cm	ii. Action This Day xx xx, prt, 172cm	iii. Attention xx
		iie. Timeline xx
	ie. Go For It xx ERJ-III xx, trn, 160cm	iei. Keep the Faith xx
		iee. Did it xx
e. Filmstar SWA ERJ-I trak, rn, 164cm	ei. Lancaster 5 trak, rn, 163cm	eii. Landsmaster
		eie. Othella
	ee. Moviestar v.d Poetswoor ERJ-II trak, mkm, 164cm	eei. Mercie v.d. Poetswoor
		eee. Yanite

Päiväkirja

01.02.2014
Verson olisi pikku hiljaa aika mennä laatuarvosteluun piipahtamaan, herra kun ei tästä enää nuoremmaksi tule. Komeaa mustaa oria ihaillaan tallissa useaan otteeseen ja sen rauhallisen luonteen vuoksi, se onkin yksi suosituimmista hoidokeista. Itse olen kuitenkin nyt pyhittänyt kaiken aikani herran valmistamiseen laatuarvosteluun. Tänään olisi vuorossa vain kevyttä liikuntaa. Aloitin harjauksella ja voi sitä yläturvan mittaa, kun Verso nautti jokaisesta suan silauksesta karvapeitteellään. Varusteiden laitto sujui helposti, kuten aina. Lenkillä ajattelin vain päästää herraa hieman menemään omaan tahtiin ja laukassakin suhteellisen pitkillä ohjilla, jotta se saisi venytettyä kaulaansa ja lihaksiaan kunnolla. Muutamaan otteeseen kuitenkin lähdettiin hieman nopeammassa tahdissa, kun puskista syöksyi tappajatiitiäisvarpusia. Kuitenkin lenkki sujui hyvin ja ainakin minun lähtökohtani rennosta päivästä toteutui. Lenkin jälkeen herra sai vielä pesun itselleen ja pääsi karsinaan huilaamaan, odottelemaan ruoka-aikaa.

02.02.2014
Tänään meinasin ruveta hieman hyppäämään pieniä verryttelyesteitä, mutta kentälle päästyämme herra kävi niin kierroksilla, että oli pakko mennä takaisin talliin. Hain tallista liinan, jotta saisin juoksuttaa herraa kunnolla kentällä. Yksi talliapulaisista kiinnitti huomionsa meihin ja seurasi kuin ankanpoikanen kentän reunalle katselemaan. Päästin liinan löysälle ja ei mennyt varmaan sekuntiakaan, kun Verso lähti suoraan laukkaamaan ja armotonta pukkirodeota vääntämään. Muutama muukin ihminen oli päässyt kentän laidalle katselemaan ja vaikka kuinka mulkaisin heitä vihaisesti, he vain taputtivat ja vihelsivät Versolle. Heistä oli oikein hauskaa, kun itse omistaja joutui kunnon työhön. Eihän siinä tilanteessa voinut kuin nauraa, olimme päivän selkeä kohokohta. Verso rauhoittui pikku hiljaa ja yleensä herra tulee ihmisen luokse, mutta nyt se vain jämähti paikalleen. Kävellessäni oriin luo, se vain ampaisi uuteen pyrähdykseen. Luojan kiitos olin ottanut satulan pois sen selästä. Enpä tainnutkaan tänään enää mennä herran selkään, vaan se saisi juosta aivan rauhassa ja kuluttaa ylimääräisen energiansa pois. Olivatkohan eilisen päivän varpuset olleet niin pelottavia, että herran piti näyttää kuinka suuri ego hänellä on.. Noh, kuitenkin päätteeksi kun vihdoin ja viimein koko rodeohetki oli saatu päätökseen, oli herra selkeän pesun tarpeessa. Loimi päälle ja talliin hengähtämään, eikä mennyt viittä minuuttia kauempaa kun Verso mäjähti makuulleen.

03.02.2014
Jospa tänään viimein saisimme hypättyä, ilman minkäänlaisia energiapurkauksia. Karsinassaan Verso odotteli innoissaan, ihan kuin tietäen, että tänään tapahtuisi jotain kivaa. Harjaus sujui nopeassa tahdissa, ilman minkäänlaisia ongelmia. Herra vain nautti kaikesta saamastaan huomiosta. Satulan laitossa hieman jo laitettiin jalkaa toisen eteen, eikä maltettu pysyä paikoillaan. Kumma juttu, että tästä rauhallisesta herrasta tulee juuri nyt innokas ja varsin energiapommi. Toivottavasti tämä energiatulva kestää myös laatuarvosteluun saakka, jotta siellä nähtäisiin parhaat puolet siitä. Kentälle päästyämme, siellä oli muutama pysty odottamassa ja yksi sarja. Pystyt olivat 100cm ja 130 cm korkeita, sarja sen sijaan alkoi 120cm, sitten 130cm ja viimeinen oli 140cm. Ensin teimme reilusti taivutuksia ja erilaisia väistöjä, jotta saisin oriin kunnolla kuulolle. Verso oli hyvin yhteistyöhaluinen tänään. Hyppääminen aloitettiin rauhassa, mutta hypyt olivat alusta saakka varovaisia ja hallittuja. Emme panostaneet nopeuteen, vaan tarkkuuteen. Kaiken kaikkiaan hypyt sujuivat mallikkaasti, vaikka sarjalla kerran kiellettiin oman virheeni takia, kun tulin esteelle liian nopeasti, ettei herra kerinnyt hyppäämään, joten se kielsi. Loppuverryttely vielä ja sitten tallin kautta tarhaan, kunnon loimi päälle vain.

17.02.2014
Hetki on vierähtänyt ja olemme ahkerasti treenanneet Versoa ja tänään olisi vuorossa hieman hyppäämistä ja nopeuden säätelemistä. Kiireideni vuoksi Verso oli laitettu minulle tänään valmiiksi ja sitä myös verryteltiin kentällä. Pahoittelin myöhästymistäni ja tiukkaa aikatauluani. Tervehdin herraa pienen sokeripalan turvin, ettei se kantaisi mitään kaunaa, kun en ollut hoitanut sitä tänään alusta loppuun. Herra otti vastaan pienen lahjuksen hyvin vastaan. Meille oli kentälle rakennettu vain pystyjä, koska nopeuden sääteleminen oli muutoinkin oriille hankalaa, niin ei tehtäisi päivästä sille aivan mahdotonta. Pystyt eivät olleen paljoa metriä korkeampia. Lähestyimme esteitä ensin suorassa yhteydessä ja hyvässä vauhdissa. Kun esteiden reitti ja muoto oli tullut tutuiksi, olisi aika hieman nopeentaa tahtia. Pienen lisäyksen turvin, rupesin näyttämään oriille hieman huonompia kulmia, eivätkä esteet tulleet suoraan eteen, vaan hieman viistosta. Muutamia pudotuksia tuli, mutta herra painoi hieman liikaa vasemmalle, enkä osannut olettaa tälläistä. Ori tarvitsi yllättävän vahvaa kättä nopeuden kasvaessa. Seuraavat hypyt sujuivat paljon paremmin, mutta harjoittelemista olisi edelleen vielä.

25.02.2014
Vain muutama päivä vielä laatuarvosteluun, joten nyt olisi hyvä päivä ottaa hieman rennosti. Päätin lähteä maastoon ilman satulaa yhdessä talliapulaisen kanssa, joka valkkasi heti naapurikarsinasta oriin Rabanastren. Oriit tulivat hyvin toimeen keskenään, joten lenkille lähtö yhdessä ei olisi mikään mahdoton idea laisinkaan. Verso olikin sopivasti kengitetty eilen, joten tänään pääsisimme kokeilemaan uusia kenkiä. Eihän niissä mitään erikoista ollut, samanlaiset kengät kuin aina, mutta autoissakin uusia kumeja täytyy hieman vinguttaa, joten tänään pääsisimme hevosten kenkiä kuluttamaan. Maastossa aloitimme rauhassa ja valitsimme rauhaisan metsälenkin, jotta ei ainakaan tarvitsisi pelätä vastaan tulevia. Ravissa ei ollut mitään ongelmaa pysyä, vaikka talliapulaisella olikin hauskaa, kun Rabanastre tikitti ravissa kuin shetlanninponi konsanaan. Oriit olivat hyvin virtaisella päällä, joten yhdellä pitkällä suoralla päästimme ne kunnolla menemään. Verso lähti nopeasti nelistäen liikkeelle ja sain napata sen harjasta tiukasti kiinni, etten kellahtaisi taaksepäin niin voimakkaasta lähdöstä. Nauraen siinä vain jatkettiin ja huudeltiin kuin cowboyt konsanaan, harmi ettei ollut mitään lännenhattuja mukana, se tästä olisikin vielä puuttunut. Takaisin paluu reissulla meno rauhoittui, eihän sitä kotiinpäin saisi liian nopeassa tahdissa mennä. Vaihdoimme hieman reittiä ja menimme takaisin päin metsäistä polkua pitkin, jotta hevoset saisivat pientä jalkatreeniä, kun joutuivat katsomaan mihin astuivat.

28.02.2014 - Estevalmennus (valmentajana Oona)
Aloittelimme valmennuksen pelkästään ristikko linjalla. Esteiden väliin tuli viisi tavallista laukkaa. Pyysin Vibajaa tulemaan pari kertaa viidellä laukalla, pari kertaa neljällä laukalla ja lopuksi pari kertaa kuudella laukalla. Tehtävänä oli siis kokoamista ja lisäämistä. Askeleen pidentäminen oli ainakin Versonille ainakin helppoa, sillä energiaa näytti olevan jonkin verran. Kokoamisessa taas tuli ongelmia. Aina kun kuudes laukka oli lähdössä ori pomppasikin jo esteen yli, vaikka matkaa itse esteeseen oli vielä yli metrin. Vibaja joutui tekemään paljon puolipidätteitä ja välillä hieman ronskimminkin. Nostelin esteitä reilun metrin korkeuksiin ja pyysin ratsastajaa ottamaan pari vapaanlaista hyppyä, jotta voisin hieman tarkkailla miten pari hyppäsi. Verson hyppäsi kaikki esteet korvat hörössä ja suurella ilmavaralla. Parin hypyn jälkeen nostelin esteitä ja tein tehtävän. Itse tehtävänä oli hypätä aluksi linja ja sen jälkeen tulla lävistäjä H:stä. Melkein heti kulman jälkeen oli okseri. Okseri suunnattiin pituushalkaisijalla olevaan muuriin. Muurilta jatkettii oikealle kohti E:tä. Aluksi esteet olivat metrin korkeuksissa ja sen jälkeen nostin ne 130cm. Metrillä ori hyppäsi kepeästi esteiden yli, mutta suuremmalla korkeudella Vibaja sai alkaa jo ratsastamaan kunnolla. Verson oli sen verran jo väsynyt, että pudotti aina kulmasta tultavan esteen. Sen esteen ratsukko joutui tulemaan useampaan kertaan. Lopulta Verson sentään jaksoi pitää vauhtia yllä ja hyppäsi moitteetomasti koko radan. Loppu verryttelyksi ratsukko sai hieman jumppailla puomi sarjoilla, niin lisätyssä, kootussa kuin normaalissa ravissa. Verson alkoi pikku hiljaa rentoutua ja Vibaja uskaltautui jo antamaan hieman pidempää ohjaa. Loppu käyntin aikana sovimme, jo toista kertaa milloin tulisin valmentamaan uudestaan.

04.03.2014 - Estevalmennus (valmentajana Oona)
Jälleen valmentamaan jo tuttua ratsukkoa, nimittäin Vibajaa ja Versonia. Dumi oli jo verrytellyt hieman puomeilla, joten pääsimme aloittamaan suoraan esteistä. Nostelin puomeja kadeksankymmenensentin korkeuksiin ja sysäsin jonkinmoisen tehtävän. Tarkoituksena oli hypätä loivalla kiemuralla ja aina keskellä, alussa ja lopussa oli yksi este. Ensinmäinen ja viimeinen este oli vain kavaletti korkuinen, keskinmäinen ja viimeinen sitten 80cm korkeita. Tehtävässä Verson joutuisi vaihtamaan laukkoja. Ori oli innoissaan, kun pääsi hyppäämään esteitä nopeasti useamman perään, mutta hiipui pikku hiljaa. Vibaja joutui jo ajamaan oria liikkumaan, sillä tahti alkoi muuttua tahmeaksi. Lopulta esteet nousivat korkeammiksi ja ratsastaja joutui tekemään paljon kovemmin töitä kuin alkukorkeuksilla. Lisäksi Verson alkoi laiskistua ja ennen estettä tuli helposti ns. tök-askel ja hyppy. Parin kerran jälkeen tehtävä alkoi kuitenkin onnistua.

Seuraavana tehtävänä oli kolmois sarja metrikahdenkympin korkeudessa lävistäjällä M-E ja pieni neljän esteen in and out sarja päädyssä. Kolmoisarjalla tuli se pudotus minkä veikkasinkin tulevan. Ori tuli liian hitaasti ja ei nostanut viimeiselle tarpeeksi jalkojaan. Innari sentään onnistui, sillä esteet olivat sen verran pieniä. Vibaja sai ajaa Versonia melko paljon eteen, viimeisellä sarja välillä kolmoisarjassa, sillä ori aina vain kerta toisensa perään tiputti viimeisen puomin. Viimein Verson tajusi nostaa jalkojaan tarpeeksi, joten päätimme lopettaa siihen hyppyyn. Pyysin Dumia vielä tulemaan puomeilla keskiympyrää ja tekemään jokaisen puomin väliin neljä laukkaa eli hieman koota. Puomeja oli keskiympyrällä neljä kappaletta. Verson oli hyvin kuulolla ja kokosi erittäin hienosti, vaikka sai ratsastajakin tehdä toden teolla töitä. Loppu verryttelyksi määräsin suuria ympyröitä ja kiemuroita, jotta ori pääsisi nostamaan selkäänsä kunnolla ylös. Vibaja sai orin hyvin rentoutumaan ja pian lopettelimme valmennuksen.