Ronin isä Aladár on tähtipäinen, rakenteeltaan hieman raskaahko gidran. 170cm korkeassa orissa on kuitenkin oma viehätyksensä, kun se lähtee liikkeelle. Letkeän lennokkaasti ja tahdikkaasti askeltava ori löysi tiensä ammattitaitoisen kouluratsastajan luo, joka koulutti orista pikkuhiljaa Grand Prix tasolle kelpaavan ratsun. Nuorempana Aladárin kokoamisasteen epäiltiin olevan riittämätön isoihin luokkiin, mutta rauhallinen ja kasvulle tilaa antanut koulutus paransi sen tasapainoa ja voimaa. Aivan mestaruustasolle ori ei kilpaurallaan yltänyt, vaikka suoritukset olivat hyviä. Jälkeläisilleen Aladár on periyttänyt isoa kokoa, hyvää ylälinjaa ja voimakasta takaosaa. Ronin lisäksi sillä on Unkarissa ja Ranskassa muutama muu GP-tasolla kilpaileva jälkeläinen.

Isänisä Gáspár oli luonteeltaan oikea vekkuli, joka keksi aina uusia tempauksia harmaan arjen piristämiseksi. Läsipäisen orin emä on estelinjainen, mutta isältään se oli perinyt hienon kouluhevosen ravin. Rohkeana ja kestävänä hevosena Gáspár soveltui hyvin kenttäratsuksi, sillä kouluradoilla se riitti kyllä muuten vaativiin luokkiin, mutta jäi usein kapasiteetikkaampien jalkoihin. Pirteä ori kilpaili kuutisen kautta, kunnes se loukkasi jalkansa maastoesteellä ja siirtyi jalostukseen. Gáspár on tunnettu hyvänä yleishevosten isänä, mutta parilla liike on riittänyt kouluradoilla GP-tasolle asti.

Isänemä Margita syntyi rautiaana, mutta alkoi pian näyttää kimoutumisen merkkejä isänsä tapaan. Kimo on gidraneille harvinainen väri, joten olikin harmi, kun isäori menehtyi tapaturmaisesti ennen kuin sen ensimmäiset varsat olivat edes ehtineet syntyä. Margita saatiinkin myytyä nuorena hyvään hintaan, vaikka toki sillä oli värin lisäksi myös muita hyviä ominaisuuksia, kuten hyvä ylälinja ja vahvat jalat. Tamma oli lupaava kouluratsu ja luonteeltaan mutkaton, joten sen kanssa pärjäsivät monenlaiset ratsastajat. Tarpeen tullen siinä oli omaa kipakkuuttaan ja särmää, joka auttoi nousemaan Grand Prix tasolle. Margitan uran huippuhetkiin kuuluu Unkarin nuorten mestaruuden voitto ja kaksi pronssimitalia toisen ratsastajan alla. Siitoskäyttöön tamma siirtyi pitkän kilpauran takia myöhään, eikä se tiinehtynyt kovin helposti. Sen kolme jälkeläistä ovat kaikki reippaita ja hyvätapaisia, mutta kilparadoille asti niistä ei päässyt kuin yksi.

Ronin emä Dóra oli energinen ja aina vauhdissa oleva tamma. Kaunis piirtopäinen gidrantamma menestyi näyttelyissä ja varsotettiin kahdesti ennen kilpauran alkamista. Touhottava häsläri tuotti usein ratsastajalleen päänvaivaa, eikä meno näyttänyt rauhoittuvan, vaikka vuodet kuluivat ja tammalle kertyi ikää ja kokemusta. Rauhallisemmassa harrastekäytössä Dóran pää ei kestänyt juuri sen paremmin, sillä se oli tottunut ankarampaan harjoitteluun ja suorittamaan Prix St. Georges luokan tasoisia tehtäviä. Tamma myytiin suureen siittolaan, mutta siirtyi sieltä parin vuoden kuluttua Ronin kasvattajalle, Emma Salamonille, omistajansa talousvaikeuksien vuoksi. Jälkikasvu ei onneksi ole ottanut hirveästi mallia emänsä sähäkästä käytöksestä, vaan ovat olleet selväpäisiä niin harraste- kuin kisakäyttöön.

Emänisä Jákob oli ikäluokkansa lupaavimpia nuoria gidranoreja koulupuolella. Komea läsipäinen tummanrautias ori sai suurehkon määrän tammoja astuessan 4-6 vuotiaana, vaikka varsinaisten meriittien kerääminen olikin vasta edessäpäin. Kasvattaja, yksi Unkarin tunnetuimmista gidransiittoloista, kuitenkin päätti myydä orin sen käännyttyä 7-vuotiaaksi. Ilmavasti liikkunut ori aloitti kilpauransa loistavasti nappaillen ruusukkeita sieltä täältä. Nousujohteinen meno hiipui parin kauden jälkeen, kun orin jalka alkoi reagoida vaativampaan treeniin. Paluuta kilparadoille yritettiin pariin otteeseen, mutta lopulta se päädyttiin myymään takaisin synnyinkotiinsa, jossa se on jatkanut menestyksekkäästi siitosorin töissä.

Emänemä Evike ei ollut järin korkea, mutta sopusuhtaisen mallinen, siro ja tammaleimainen. Kilttinä, vaikkakin säpäkkänä tammana tunnettu Evike asui koko elämänsä ajan samalla omistajalla, joka ratsasteli sillä ilman sen suurempia tavoitteita. Kerran se vuokrattiin pariksi vuodeksi kilpakäyttöön nuorelle naiselle ja tulokset tasolta Helppo A ja Vaativa B olivatkin ihan tasaisen hyviä. Vuokrauksen päätyttyä Evike palasi takaisin kasvattaja-omistajalleen ja varsoi viisi kertaa ennen kuin se jouduttiin lopettamaan ähkyn vuoksi. Varsoilla on ollut emänsä tapaan pirteyttä ja tarmokasta liikettä vaikka muille jakaa. (c. Disa)