suomenhevonen, tamma
punarautias, 155cm
syntynyt 06.10.2006
re: 120cm - ko: HeA
Kasvattanut Niinu
Omistaja Vibaja (VRL-00727)
Ch, KTK-II, SLA-III
Luonnekuvaus
Hoitaessa Enle on rauhallinen eikä turhaa hösellä. Neidin voi laittaa ihan karsinassa ilman suurempia tapaturmia. Enle seisoo harjatessa kiltisti. Kumisualla voi reilusti harjata tätä neitokaista sillä tämän kanssa ei voi turhan kovia otteita käyttää. Enle pitää kovista harjauksista kumisualla, mutta pikkisuka ja pölyharja ovat vähän kamalampia harjoja tälle neidille. Ei hän varsinaisesti niitä kammoa, mutta jotain kauhua silti niitä kohtaan. Dändyllä harjattaessa tulee ottaa vähän varovaisemmin päänluota ja sekä takajalkojen taipeesta. Kavioita putsattaessa Enle nostaa jalat kiltisti eikä turhaa örmistele siinä vaiheessa. Alas se voikin vetäistä ne ennen aikojansa mutta kyllä siihen osaa varautua. Päätäharjattaessa Enle on reippaampi ja punkeaapa melkein syliin asti, mutta silmistä hieman arempi, mutta sille riittää että se saa sulkea ne. Kuolaimet Enle ottaa nätisti suuhunsa eikä turhia yrmistele. Satulaa laitettaessa se onkin eri asia. Enle pyörii jahyörii ja satulavyötä laitettaessa yrittää pulllistella.
Kouluratsastuksessa Enle osaa kyllä hyvin peruskuviot, mutta tahtoo tylsistyä hommaan piakkoin. Enlellä on nätti ja tasainen käynti, yliastunnan puolelle menee ja askel on matkaa voittavaa. Käynnissä Enle yrittää oikoa etenkin kulmissa ja volteilla tahtoo oikoa loppuvaiheessa, joten pitää ratsastajankin olla skarppina. Ravissa Enle omaksuu ehkä parhaimmiten avut ja pohkeet, mutta istunnalla neiti toimii ehkä parhaiten. Ravi Enlellä on ehkä hieman töyssyistä, muttakun Enlellä aletaan vaatia peräänantoa alkaa askel pehmetä keinutuoli-tasoon. Ravissa enle myös keskittyy ehkä parhaimmiten, sillä käynnissä sen mielestä matkan teko on liian hidasta ja laukassa sitä pitää aina irrotella. Ravissa kumminkin Enle hallitsee pohkeenväistöt hyvin eikä turhaa yritä tehdä lapa-punkeamisia vaan väistää pohjetta hyvin ja askelet ovat sirot ja kauniit. Enlen kanssa on vuosia opeteltu ravista suoraan pysähtyminen nätisti, kun yleensä se näyttää kun olisi rysähtänyt rumasti seinään, vuosien varrella olemme saaneet sen pysähdyksenkin hallintaan ja se on helppo ja pehmeä eikä näytä enää niin rajultakaan. Laukka on varmasti Enlen komein askellaji, mutta usein neiti itse innostuu irroittelemaan kunnolla. Enle ei kumminkaan varsinaisesti käsistä lähde, mutta silti sitä saa toppuutella ihan kunnolla. Laukassa kun on muutaman kerran irroitellut niin jaksaa Enlekin jatkaa hommia, laukassa Enle osaa kootunkin ja se on mukavaa istua, muuten laukka voikin olla hieman töyssyisempää.
Esteratsastus on Enlen vahvinpuolia todellakin. Neiti ei kammoksu erillaisia esteitä tai vettä, joka on tietenkin hyvä esteitä hypättäessä. Enlellä on aina uutta puhtia hypätä esteitä ja sen huomaa tammasta. Kentälle saavuttaessa jos Enle huomaa esteet on se hieman rauhattomamman oloinen alkuverkoissa, mutta rauhoittuu kun pääsee hyppäämään. Maapuomeilla Enle askeltaa yleensä varsin laiskasti, mutta jos mahdollista se hyppää muutamien maapuomien yli kerralla. Enle osaa kyllä askeltaa puomit mutta se vaatii jo osaavamman ratsastajan että sen saa menemään ne hyvin. Sittenkun siirrytään ihan esteisiin niin ei ratsastajalta paljoa vaadita sitä osaamista, vaan tamma lähtee kun tykin suusta. Enlellä on hyvä hyppytekniikka joka kattaa isotkin esteet. Esteelle Enle menee usein liian kovaa, joten sinäänsä pitää ratsastajan osata sitä toppuutella ja hallita se esteen jälkeen sillä se varmasti säntäisi heti seuraavalle näkökentässä olevalle esteelle. Esteillä kumminkin Enle on menestynyt ja harjoitusten myötä tulee menestymään paremminkin.
Maastossa Enle viihtyy hyvin luonnonhelmassa ja tykkää mennä yksinään ratsastajansa kanssa. Enlen kanssa on mukavaa käydä pienellä maastolenkillä, sillä neiti on pomminvarma maastossa ja menee varmasti mistä vaan ylitse mikäli ratsastaja haluaa, että varsinainen huimapää muija tämäkin. Maastossa Enle on huomattavasti rauhallisempi ja ratsastajakin voi hengittää syvään puhtaan raikasta ilmaa. Ravissa Enle alkaa itse hakemaan sopivaa tahtia joka miellyttää myös ratsastajaa ettei se kumminkaan pingo tuhatta ja sataa vaikka ravaisikin pitkin ohjin. Laukatessa kannattaa kumminkin olla pientä tuntumaa, mutta kyllä se pitkinkin ohjin luonnistuu. Maastossa Enle osaa olla todella nätisti ja menee sitä mukaa kun ratsastaja tahtoo ja pysyy selässä. Enlelllä on hyvä tapa, että se osaa huomioida jos ratsastajalla ei ole esm salutaa niin se menee pehmeästi ja rauhallisesti kaikissa askellajeissa. Maastoesteillä Enle osaa kumminkin hypätä, eikä siellä pysy ilman satulaa. Enle tykkää pienistä maastospurteista ylämäissä, suorilla ja pelloilla jolloin tamma pinkoo kun mikäkin juoksija. Enle pysähtyy kumminkin heti kun ratsastaja tippuu, joka on varsin hyvä tapa tammalle. (c. sylvi-täti)
Isä: Riemun Piirto
sh, prt, 155cm
ERJ-III |
ii: Riemu-Lieska
sh, prt, 157cm |
iii. Taian Leiskaus |
| iie. Riemu-Lilja |
ie: Piiritys
sh, prt, 154cm |
iei. Valvoja |
| iee. Kiritys |
Emä: Saagan Amoriina
sh, prt, 153cm
ERJ-II (x) |
ei: VIR MVA Ch Mesimarjan Vallaton
sh, prt, 150cm |
eii. Taikatuulen Uskoton |
| eie. Metsätähden Vanilla |
ee: Ch Taikatuulen Seireeni
sh, rt, 143cm |
eei. VIR MVA Ch E.N. Tornado |
| eee. Ch Pikku-Wiineri |
Enlen isä Riemun Piirto on jo menehtynyt ori. Ori oli kuollessaan 25-vuotias, joten herra pääsi hyvään ikään. Elämänsä aikana Eetu kilpaili paljon esteillä ja menestyikin todella hyvin myös. Myöhemmin ori vietiin estelaatuarvosteluun ja sai sieltä kolmannen sijan. Eetu kilpaili myös muutamia kertoja koulussa, kentässä ja sunnistuskilpailuissa, mutta menestys jäi todella alhaiseksi. Luonteeltaan herra oli utelias ja eloisa tapaus ja ratsuna se oli reipas sekä vaativa. Jälkeläisiä orilla on vain viisi, joten suku ei ainakaan ole kovinkaan yleinen.
Enlen emä Saagan Amoriina kuoli myös 25-vuotiaana vanhuuteen. Tämä menestyksekäs tamma kilpaili hienosti esteillä saavuttaen paljon sijoituksia ja lopulta laatiarvostelusta toisen sijan. Tamma kilpaili myös koulussa, kentässä ja sunnistuksessa menestyen niissäkin, mutta alhaisesti. Tamma on myös palkittu Yla laatuarvostelussa toisella sijalla ja saavuttanut ATC-arvostelussa toisen palkinnon. Luonteeltaan tamma oli hyvin itsevarma ja ratsuna myös aikamoinen menijä, kuten Enlen isäkin. Jäljeläisiä tammalla on vain kolme, joista yksi on Enlen täysisisko, Rautakujan Venniina.
Jälkeläiset
| 17.07.2007 |
NJ Näyttely |
Wonkuva |
irtoSERT |
pt. Johanna H. |
| 20.08.2008 |
NJ Näyttely |
Keinumäki |
irtoSERT |
pt. Mira L. |
12.04.2007 ERJ BR Team, 110cm, 2/11
14.04.2007 ERJ BR Team, 90cm, 3/20
14.04.2007 ERJ BR Team, 110cm, 2/19
14.04.2007 ERJ BR Team, 120cm, 2/23
28.09.2007 ERJ Avalone, 120cm, 4/50
29.10.2007 ERJ Pikku Tunarit, 100cm, 4/34
30.10.2007 ERJ Marjametsä, 100cm, 3/118
15.01.2008 ERJ Yoran, 90-100cm, 1/51
15.01.2008 ERJ Teatro, 100cm, 6/130
15.01.2008 ERJ Teatro, 120cm, 3/106
25.01.2008 ERJ Yorkshire, 100-110cm, 3/95
26.01.2008 ERJ Castle, 110cm, 4/60
19.02.2017 ERJ Zelos, 110cm, 1/40
22.02.2017 ERJ Viisikko, 120cm, 4/30
26.02.2017 ERJ Viisikko, 120cm, 4/30
01.03.2017 ERJ Hengenvaara, 110cm, 6/50
02.03.2017 ERJ Silverlode, 120cm, 6/50
03.03.2017 ERJ Silverlode, 120cm, 7/50
04.03.2017 ERJ Hengenvaara, 110cm, 7/50
05.03.2017 ERJ Hengenvaara, 110cm, 6/50
07.03.2017 ERJ Silverlode, 120cm, 1/50
08.03.2017 ERJ Silverlode, 120cm, 4/50
09.03.2017 ERJ Hengenvaara, 110cm, 5/50
14.03.2017 ERJ Hengenvaara, 110cm, 4/50
16.03.2017 ERJ Elm Ponies, 120cm, 5/30
17.03.2017 ERJ Elm Ponies, 120cm, 4/30
17.03.2017 ERJ Hengenvaara, 110cm, 3/50
19.03.2017 ERJ Hengenvaara, 110cm, 5/50
20.03.2017 ERJ Hengenvaara, 110cm, 6/50
20.03.2017 ERJ Kettula, 120cm, 1/30
22.03.2017 ERJ Viisikko, 120cm, 5/30
26.03.2017 ERJ Hengenvaara, 110cm, 3/50
27.03.2017 ERJ Viisikko, 120cm, 2/30
30.04.2017 ERJ Bellgrove, 120cm, 2/41
04.05.2017 ERJ Bellgrove, 120cm, 6/41
08.05.2017 ERJ Bellgrove, 120cm, 5/41
30.05.2017 ERJ Belja Trakehners, 120cm, 1/30
06.06.2017 ERJ Ricota, 120cm, 3/30
06.07.2017 ERJ Gestüt Helmwald, 120cm, 3/40
10.07.2017 ERJ Gestüt Helmwald, 120cm, 4/40
03.08.2017 ERJ Turmeltaja, 110cm, 2/30
06.08.2017 ERJ Turmeltaja, 110cm, 4/30
12.08.2017 ERJ Turmeltaja, 110cm, 1/30
13.08.2017 ERJ Turmeltaja, 110cm, 1/30
17.08.2017 ERJ Turmeltaja, 110cm, 2/30
/ 45 sijoitusta
Estevalmennus - 27.03.2018 (valmentajana Leenu)
Vibaja verrytteli maneesissa kaunista suomenhevostammaa, jolla näytti olevan pitkä askellus. Vaihdoin ratsastajan kanssa pikaisesti pari sanaa hevosesta, kunnes aloin kantaa esteitä. Ratsukko sai verrytellä hyvin itsenäiseen tahtiin ja hyödyntää maneesissa olevia maapuomeja. Tammaa ei näyttänyt puomit paljon kiinnostavan, mutta hyvin ratsastaja sai hevosen kuulolle ja nostelemaan jalkojaan. Laukassa Enle näytti selvästikin parhaat puolensa, sillä tammaan tuli uutta energiaa ja se alkoi liikkua kuin luonnostaan selkäänsä käyttäen. Verryttelyjen jälkeen ratsukko sai tulla verryttelyhyppyjä pääty-ympyrällä. Tehtävä oli yksinkertainen puomi - ristikko - puomi tehtävä ja toisella pääty-ympyrällä oli sitten vain pelkät laukkapuomit. Laukkapuomeilla Enle aluksi hieman kolisteli, mutta muutettuani väleja aavistuksen pidemmäksi loppui kolistelu. Ristikon yli Enle loikkasi aina isolla loikalla, niin että ratsastaja saikin tehdä töitä ettei tamma rymistelly esteen jälkeisen maapuomin päältä miten sattuu.
Varsinaiseksi tehtäväksi muotoutui tunnin aikana juurikin nämä pääty-ympyrällä suoritettavat tehtävät. Lisäksi olin rakentanut lävistäjälle kolmen laukka-askeleen välillä olevan sarjaesteen. Sarjaesteellä oli tärkeää, ettei Enle päässyt ryntäämään esteelle pää ylhäällä omaa vauhtiaan. Sitä tamma yrittikin moneen kertaan, mutta rauhallisella kädellä ja pidätteillä Vibaja sai tamman rauhoittumaan. Ympyrällä hyppääminen sujui luonnostaan rauhallisemmin, kun Enle ei siellä päässyt itsekseen kiihdyttämään niin helposti. Tunnin edetessä Enle kuitenkin alkoi rauhoittua ja tehtävät sujumaan hyvin. Vasempaan kierrokseen tamma oli ehkä aavistuksen heikompi ja ratsastaja sai tehdä paljon töitä, ettei tamma ympyrällä alkanut oikomaan. Sarjaesteen B osa kohosi tunnin lopuksi 120 senttimetriin saakka, mutta se ei tuottanut Enlelle ongelmia vaan tamma hyppäsi sen epäröimättä.
Päiväkirja - 02.04.2018 (hoitajana Leenu)
Punarautias suomenhevostamma nautti keväisestä auringonpaisteesta tarhan nurkassa, eikä tehnyt elettäkään minua kohti kun menin sitä sieltä noutamaan. Rapistelin taskuun jäänyttä karkkipaperia ja lähestyin tammaa, joka näyttikin huomaavan tuloni ja sen, että taskussa voisi olla herkkuja. Korvat hörössä Enle katseli kun kävelin sitä kohti ja lopulta napsautin narun kiinni sen riimuun. Taputin tammaa kaulalle ja lähdin viemään sitä tallia kohti, missä olisi tarkoitus hoitaa se. Tallissa päästinkin Enlen karsinaansa ja kävin hakemassa tamman harjapakin. Harjailin tammaa rauhassa ja annoin sen haistella harjapakkia. Pian se alkoikin vain tyytyväisenä nuokkua silmät puoliummessa. Harjattuani Enlen kävin hakemassa sen varusteet. Varustin tamman joutuisasti ja painettuani kypärän päähän, nappasin ohjat ja talutin tamman ulos.
Selkään päästyäni ohjasin Enlen kohti maastoreittejä ja saatoin vain nauttia kauniista kevätkelistä. Enle käveli reippaasti eteenpäin, mutta oli kuitenkin hyvin kuulolla kun tein muutamia pysähdyksiä. Alkukäyntien jälkeen keräsin ohjia tuntumalle ja annoin tammalle merkin lähteä raviin. Annoin sen ravailla omaan tahtiin, enkä vaatinut siltä mitää. Tämän päivän tarkoitus oli vain hengailla ja nauttia. Enle ravaili reippaaseen tahtiin muutaman kilometrin verran, kunnes annoin merkin laukata. Siitä Enlekin innostui ja lähti vaalea harja hulmuten laukkailemaan. Oikea suomi idylli, paitsi että pellot olivat vielä lumiset ja loska lensi kavioiden pohjista. Annoin Enlen laukkailla suoran tien päätyyn, missä siirsin tamman raviin ja käännyimme tallille vievälle tielle. Annoin Enlen ravailla hetken ennen kuin siirsin sen käyntiin. Loppukäyntien aikana saatoin tiputtaa jalustimet jalasta ja rentoutua täysin, niin maastovarma Enle oli. Kun lopulta pääsimme takaisin tallille, kävin tallissa vain riisumassa Enlen varusteet ja harjasin sen pikaisesti. Tamma pääsi vielä takaisin tarhaan nauttimaan upeasti kelistä ja minä jäin siivoilemaan tallista aiheuttamani sotkut.
Estevalmennus - 28.06.2018 (valmentajana Miia-Maria)
Rakensin kentälle neljän esteen jumppasarjaa samalla, kun ratsastaja jo verrytteli rautiasta suomenhevostamma Enleä. Tamma näytti varsin rennolta, mikä sopi päivän tehtävään hyvin. "Pidä kuitenkin huoli, että se on menossa riittävästi eteen ihan itse ettet joudu hirveästi työntämään", neuvoin ratsastajaa. Toiselle pitkälle sivulle olin laittanut ratsukolle muutaman kavaletin, joita sai ottaa mukaan jo verryttelyssä, jotta Enle saatiin riittävästi nostelemaan jalkoja. Jumppasarjan kolme ekaa estettä olivat pieniä pystyjä, mutta viimeisen nostin aavistuksen isommaksi okseriksi. Kun ratsukko oli kavalettien kera verrytellyt, kävin rakentamassa pitkälle sivulle vielä yhden yksittäisen okserin, jonka alle asetin vielä vesimaton ilman vettä. Pyysin ratsastajaa nostamaan laukan ja tulemaan tälle yksittäiselle esteelle. Enle selkeästi hieman innostui ja se yritti hieman rynnätä esteelle, mutta ratsastaja piti tilanteen hienosti hallussa. "Se kyllä selkeästi tykkää hypätä", hymyilin ratsukolle. "Voit hieman enemmän antaa sille edestä tilaa hyppyyn, jotta se saa selän kunnolla mukaan", annoin vielä neuvoja.
Yksittäisten hyppyjen jälkeen siirryimme jumppasarjan pariin. Koska Enle oli selkeästi innostunut esteistä, pyysin ratsukkoa lähestymään sarjaa ensimmäisen kerran ravissa, jotta tamma ymmärtää ettei jumppasarjalle voi tulla pää viidentenä jalkana. Tämä sujui hienosti, joten annoin luvan laukkalähestymiseen. Ensimmäisellä kerralla tamma lähti ensimmäiseen hyppyyn vähän kaukaa, joten se joutui ottamaan viimeiselle mielettömän ison loikan, josta ratsastaja jäi vähän jälkeen. "Ota se lähestymisessä aavistuksen lyhyempään laukkaan ja rauhoittele sitä vähän äänellä jumppasarjan aikana", neuvoin ratsukkoa. Seuraava kerta sujui jo varsin mallikkaasti, ja nostin viimeistä okseria hieman. Tamman hypyt tuntuivat vaan paranevan, mitä isommaksi esteitä nostettiin. "Aivan loistavaa työtä!" kehuin ratsukkoa viimeisen onnistuneen jumppasarjan jälkeen ja annoin luvan loppuverryttelyyn. "Tee vielä muutamia ravilyhennyksiä, jotta saat sen varmasti kuulolle", annoin ratsukolle vielä viimeiset ohjeet.
