suomenhevonen, tamma
punarautias, 160cm
syntynyt 25.05.2007
re: 120cm - ko: HeB
Kasvattanut Aderla
Omistaja Vibaja (VRL-00727)
Champion, KTK-II
ADE Williina - VH02-018-9701
Luonnekuvaus
Pieni ikiliikkujamme ei malta olla paikallaan ja pistää tarhakavereihinkin vauhtia innostuessaan kunnolla. Innostusta tamma tarjoaa ratsastajalleen esteillä, aina, jossa ei rauhallisia päiviä tunnu olevan. Herkkä ja herkästi kuumuva Innu sopii taitaville ratsastajille, joilla ei pipo kiristä vaikka kierroslukemat hieman kasvaisivatkin.
Innu on hieman raskas tapaus hoitaessa, sillä se ei malta olla aloillaan viittä sekunttia kauempaa. Komentaminen saa tamman hetkeksi jähmettymään, mutta sitten alkaa taas steppailu, kuopiminen tai vähintään pään viskominen. Suosittelen kuntoonlaittamista käytävällä kahdelta puolen kiinni tai muuten saat pyöriä Innun perässä karsinassa ympyrää. Kilttihän se on, mutta joskus vahingossa saattaa talloa hoitajan varpaat tai jyrätä hänen ylitseen. Kavion putsaamiset, varustamiset ja muut hoitotoimenpiteet onnistuvat ihan hyvin, jos Innu on kunnolla kiinni. Taluttaessa kannattaa laittaa ketju vähintään turvan ylitse ja kävellä itse tarpeeksi ripeästi, niin vältytään konflikteilta.
Ratsastaessa ensimmäinen haaste on selkäännousu. Innu on niin innoissaan töidenteosta, ettei malttaisi odottaa kuskia kyytiin. Napakka komennus saa hetkeksi tamman jähmettymään ja nopean ratsastajan selkään. Alkukäynneistä asti on tärkeää pitää Innu rauhallisena. Jos sen antaa kuumua ja pörheltää, niin sitä se myös tekee. Monipuoliset harjoitukset, joissa tamma joutuu käyttämään myös aivokapasiteettiaan, saavat sen malttamaan mielensä - ainakin jotenkuten. Esteillä tuntuu joskus siltä, kuin ratsastaisi dynamiitilla, joka saattaa räjähtää mihin suuntaan tahansa. Innu on vain niin innoissaan hyppäämisestä. Ratsastajan on syytä olla rauhallinen ja peloton, jotta homma toimii ja puhtaita ratoja syntyy. Innu on onneksi varma hyppääjä ja kieltää erittäin harvoin. Se yrittää huonostakin kohtaa ylitse ja varoo pudottamasta puomeja. Jos kuitenkin käy niin, että puomeja putoaa useammalta esteeltä, niin Innu ottaa siitä nokkiinsa ja heittää loppuradan ihan leikiksi. Kannattaa keskeyttää ja yrittää seuraavalla kerralla uudestaan. Tarvitseeko edes kertoa, millainen Innu on maastossa? Oikein arvattu, se haluaisi vain painattaa kiitolaukkaa ympäriinsä, eikä todellakaan kävellä tai ravata. Rauhallinen kuski, vahva kuolain ja kaveri edessä ovat ne avainsanat maastoiluun. En silti voi luvata, että se olisi rentouttavaa kenellekään.
Traileriin Innu kävelee reippaasti ja osaa käyttäyty yllättävä kyllä kuljetuksen ajan. Toki pitkillä matkoilla AD/HD-tamman kärsivällisyys saattaa loppua ja trailerista alkaa kuulua vaativaa kuopimista, mutta heinäverkon täyttö saa tamman taas rauhoittumaan. Kilpapaikalla Innun pitäisi tutustua kaikkiin ja päästä kaikkialle, eikä se malta sitäkään vähää kuunnella taluttajaa. Helpointa on varustaa tamma heti ja mennä selästä kävelyttämään, jolloin se pysyy paremmin hanskassa. Kilpailusuoritukseen nöyrä tamma panostaa aina ja yrittää parhaansa. (c. misery)
| Isä: Kaunorannan Eemil sh, rt, 162cm |
ii: Nallemaan Atte sh, rt, 160cm |
iii. tuntematon |
| iie. tuntematon | ||
| ie: Ainolan Ikuinen sh, rt, 157cm |
iei. tuntematon | |
| iee. tuntematon | ||
| Emä: A.Z. Kastanjaperhonen sh, trt, 154cm |
ei: Aarresaaren Atte sh, trt, 158cm |
eii. tuntematon |
| eie. tuntematon | ||
| ee: A.Z. Meritta sh, rt, 151cm |
eei. tuntematon | |
| eee. tuntematon |
Jälkeläiset
| sh tamma | Koistilan Kuura | s. 27.12.2021 | i. AH Routa | ei meriittejä |