Chapala xx

Virallinen nimi Chapala xx Saavutukset ERJ-I Rotu, sukupuoli Englantilainen täysiverinen, tamma Syntynyt 27.09.2008 Väri, säkäkorkeus Mustankimo, 164cm Painotuslaji Estepainotteinen Koulutustaso Vaativa B - 160cm Rekisterinumero VH11-006-0057 Omistaja Vibaja (VRL-00727) Kasvattaja James Hillson, GB

Chapala on hyvin näyttävä hevonen liikkeiltään ja näyttää ulkomuodoltaan kiltiltä hevoselta, jolla on helppo ratsastaa. Tamma on kuitenkin lähinnä yhden ihmisen hevonen ja siksi myös hyvin haastava. Yhteistyö alkaa sujua vasta kuukausien jälkeen, mikäli uusi ratsastaja pitää etsiä neidolle. Chapala on myös hyvin lojaali ihmiselle, johon se luottaa ja tekee kaikkensa miellyttääkseen.

Hoitaessa tamma ei katsele ketä sitä hoitaa, vaan pääasia että tulee puhdasta. Chapala on hieman diivaileva neito, eikä useinkaan laita itseään likaiseksi piehtaroimalla. Harjauksesta tamma nauttii, mutta on päästään arka ja ei helpolla anna pään alueelta siksi putsata. Kavioiden putsaus sujuu sulavasti. Varusteiden laitossa tamma tykkää pullistaa, ettei varmasti satulavyötä saisi kiinni. Suitset sen sijaan sujahtavat päähän leikiten ongelmitta. Taluttaessa Chapala kulkee nätisti vierellä, välillä tahdoten ruohotupsuja.

Ratsuna Chapala on jotain niin omalaatuista, ettei varmasti toista samanlaista löydy. Puhumattakaan siitä että tammassa virtaa täysiveristä. Se on lähinnä yhden ihmisen hevonen ja useimmiten vieraat ratsastajat lentävät selästä alas millisekunnissa, hyvä jos pääsevät selkään saakka. Tutun ja varman ratsastajan kanssa tamma toimii kuin unelma ja mikäli kyseinen henkilö osaa ratsastaa hevosta, tulee tästä neidosta näkyviin sen kauniit lennokkaat askeleet ja yhteistyön tulos. Chapala kunnioittaa ratsastajaansa ja tekee pienimmänkin liikkeen vähillä avuilla. Se on myös eteenpäinpyrkivä ja herkkä ratsastaa, painoavut ovat tamman vahva puoli, niitä se osaa tulkita helposti. Esteillä tätä neitoa on helppo ratsastaa, koska se pysyy käsissä, mutta sen askeleet ovat hyvin pitkiä ja nopeutta riittää. Hyppääminen on voimakasta ja siksi Chapila selvittääkin suuret esteet leikiten. Mikäli jää suuhun vetämään liikaa hypyssä, jää myös tamman hyppy lyhyeksi ja puomit tulevat mukana.

               

Sukutaulu

i. Chancellor xx xx, mkm, 169cm	ii. Chellor xx xx, rnkm, 168cm	iii. Cristevor xx
		iie. Madam Meraide xx
	ie. Filence xx xx, mkm, 164cm	iei. Weraide xx
		iee. Texas Lady xx
e. Chapeleon xx xx, rt, 165cm	ei. Castle Hill xx xx, trt, 168cm	eii. Evilness xx
		eie. Deris Hill xx
	ee. Fortine xx xx, rtkm, 155cm	eei. Mikresso xx
		eee. Firenle xx

Päiväkirja

30.01.2018 - Estevalmennus (valmentajana Nikki)
Seuraavana ratsukkona oli vibaja täysiveritammalla Chapalalla. Kauniin mustankimon tamman askeleet tanssahtelivat kärsimättöminä, kun vibaja talutti ratsunsa maneesiin, jonne oli valmiiksi asetettu maapuomit, pari kavalettia ja matala trippeli. Ratsukko sai ensin verrytellä itsenäisesti sillä välin, kun seurasin ratsukon työskentelyä. Täysiveritammalla oli lennokas askellus ja hyvä kemia ratsastajansa kanssa, joten odotin valmennuksenkin sujuvan ilman sen suurempia ongelmia. Tehokkaan verryttelyn jälkeen vibaja ohjasi ratsunsa seinänpuoleisen pitkän sivun maapuomeille ja kavaletille, tuoden tamman sitten laukassa lävistäjän kavaletille. Ratsukko suoritti muutaman kerran itsenäisesti puomit ja kavaletit, ennen trippelille suuntaamista. Kun rata sujui vetreästi ja vaivattomasti, rupesin kasaamaan oikeaa rataa.

Aluksi pystytin vain 60-senttisiä esteitä. Ensimmäinen oli lävistäjältä E-kirjainta kohti, toinen M- ja R-kirjainten välissä pitkällä sivulla ja kolmantena oleva ristikko oli H-kirjaimen tasolla lävistäjää kohti käännettynä. Vibaja ravasi katsomonpuoleista pitkää sivua ja nosti sitten lyhyellä sivulla laukan. Hieman ennen M-kirjainta ratsukko kääntyi kohti ensimmäistä pystyestettä ja laukkasi hallitusti suoraa linjaa eteenpäin. Ponnistus jäi ehkä vähän turhan kauas esteestä, mutta Chapala suoritti sen joka tapauksessa oikein mallikkaasti ja pudottamatta. Rauhallinen laukka jatkui kulman kautta toiselle pystyesteelle, ja sieltä sitten ristikolle. Täysiveritamma vaikutti ahkeralta työntekijältä, mutta huomasin kyllä, ettei se mikään automaatti kuitenkaan ollut. Pyysin ratsastajaa hyppäämään kolmiesteisen radan pari kertaa uudestaan, vaihdellen välillä suuntaakin, jos Chapala tuntui kyllästyvän. Vibaja teki työtä käskettyä, ja olipa hän ottanut onkeensa mainintani kaulalle sukeltamisesta.

Nostin ristikon ylle pari puomia, ja korotin pystyesteitä 80-senttisiksi. Lisäsin myös R- ja B-kirjainten väliin metrin korkuisen tasaokserin ja maneesin puoleiselle pitkälle sivulle lankkuesteen. "M:ltä lähdet ratsastamaan E:lle pystyesteen yli, siitä kaarrat okserille ja okserilta suoraan eteenpäin toiselle pystyesteelle. Pystyesteeltä taas ristikolle ja ristikolta tuut takaisin okserille ja hyppäät sen toiseen suuntaan. Viimeseksi jää tämä lankkueste tässä mun kohdalla", huutelin vibajalle ohjeita katsomosta, kun olin saanut radan kasaan. Ratsastaja kertoi saaneensa ohjeet ja ohjasi ratsunsa parille voltille, kun Chapala näytti vähitellen kuumuvan, ennen kuin ratsukko lähti suorittamaan rataa pyydetyllä tavalla. Ponnistus ensimmäisellä esteellä sujui tällä kertaa paremmin, mutta hevonen halusi kuumeta ja etupää meinasi nousta vähän turhan paljon laukassa. Vibaja sai ratsunsa kuitenkin hallintaan ja okseri ylittyi ei ehkä kauneimmalla tekniikalla, mutta onnistuneesti ja kolahtamatta. Käännös ristikolle kolmannen pystyesteen jälkeen oli vähän turhan terävä ja huomautin siitä ratsastajallekin, mutta ratsua se ei näyttänyt haittaavan. Tamma ylitti ristikon reippaasti ja jatkoi korvat hörössä kohti tasaokseria ylittääkseen sen uudestaan. Viimeisenä oleva lankkueste otti pienen kolahduksen, mutta pistin sen Chapalan innostuksen piikkiin.

Päätin yhdistää tasaokserin ja sitä seuraavan pystyesteen metrin korkuiseksi jumppasarjaksi pitkälle sivulle. Ensimmäinen pystyeste nousi 120 senttimetriin ja ristikkoon lisäsi vielä pari puomia, jolloin se hipoi 140 senttiä. Ohjeistin ratsukkoa tällä kertaa hyppäämään ensimmäisen pystyesteen, jatkamaan siitä tiukalla käännöksellä ristikolle toiseen suuntaan kuin äsken, ja palaamaan siitä sitten jumppasarjalle ja lankkuesteelle. Hevonen ei pitänyt sitä selkeästi haasteena eikä minään, sillä vibajan antaessa laukka-avut, Chapala lähti kuin tykinsuusta kohti pystyestettä. Vibaja pomppi kuin räsynukke satulassa, eikä ilmeisesti ollut valmistautunut raketilla ratsastamiseen. Tamma ylitti kuitenkin esteen puhtaasti, joten taitoa sillä selkeästi oli. Ratsastaja sai hienosti tilanteen haltuunsa tehdessään mallikkaan tiukan käännöksen ristikon suuntaan. Ristikko ylittyikin ongelmitta, ja matka jatkui vauhdikkaasti jumppasarjalle. Jumppasarja pakotti Chapalan vähän hidastamaan tahtiaan, jotta se ei innostuksissaan rynnisi koko sarjan läpi. Lankkuesteelle suunnatessaan se näytti vihdoin hionneen ja hieman rauhoittuvan, vaikka väsymässä se ei todellakaan ollut.

Vibaja hyppäsi radan vielä pari kertaa ja välissä jopa vastakkaiseen suuntaan, jotta tehtävä pysyisi Chapalalle mielenkiintoisena ja tamma jaksaisi keskittyä. Hevonen oli selkeästi kehittänyt suuren luottamuksen ratsastajaansa ja antoi vibajan tehdä päätökset, sen seuratessa käskyjä kuuliaisesti. "Mä en halua koskaan joutua kilpailemaan teitä vastaan", virnistin ystävällisesti. "Teillä synkkaa ratsukkona tosi hyvin." Vibaja kiitti ja teki päätöksen hypätä vielä pari helpompaa estettä, ennen kuin kiitin antavasta valmennuksesta ja jätin kaksikon jäähdyttelemään kaikessa rauhassa.

03.02.2018 - Päiväkirja (hoitajana Nikki)
Aurinko oli melkein jo laskemassa, kun toin Chapalan tarhasta talliin. Olin päättänyt viettää hetken aikaa kuumaverisen tamman kanssa, ennen kuin telkeisin sen karsinaansa yöksi, ja pieni hemmotteluhetki harjauksen parissa kuulosti hyvältä idealta. Kimon askeleet olivat tanssahtelevat ja vähän kiireisenkin oloiset, kun se kulki vierelläni talliin, vaikka suurempia ongelmia ei muodostunutkaan. Tamman kanssa oli saanut työskennellä hyvin ahkerasti, ennen kuin se oli antanut minun edes pysyä satulassa kokonaisen ratsastuksen ajan. Uskoin kuitenkin, että olimme oikeilla jäljillä jo, sillä toisinaan Chapala oli melkein kiltin oloinen, jopa minun seurassani.

Solmin tamman riimunnarun hoitopaikalle ja silittelin sen lihaksikasta kaulaa vähän, kertoen, että kävisin hakemassa harjat ja Chapalan olisi parempi käyttäytyä sen ajan. Taputin hevosen vahvaa selkääkin vähän ja kipitin sitten harjapakin perään. Varustehuone oli aivan mullin mallin, kun vibaja oli toisen tallityöntekijän voimin etsinyt hirveässä kiireessä Valettan varaohjia kilpailuja varten. Päätin kuitenkin jättää sotkun myöhemmälle ja sieppasin täysiveritamman muovisen harjapakin mukaani, palaten sitten Chapalan luokse. Tamma käänteli korviaan ja vaikutti vähän hermostuneelta, joten kiirehdin silittelemään ja vähän juttelemaan hevoselle, jotta se ymmärtäisi, ettei ollut jäänyt ikuisesti heitteille. Hevosessa oli ehkä vähän prinsessankin vikaa silloin tällöin, mutta hoidettaessa se oli onneksi paljon helpompi, kuin selästä käsin. Etsin harjapakista kumisuan, jolla kävin harjamaan Chapalaa voimakkain ja pyörivin liikkein, pitämättä minkäänlaista kiirettä.

Hieronta kumisuan avulla näytti olleen tervetullutta, sillä Chapala tuntui rentoutuvan vähän ja yhdessä välissä se jopa huokaisi hiljaa, kuin tyytyväisyyttään. Se vilkaisikin minua kysyvään ja ehkä aavistuksen loukkaantuneeseen tapaan, kun lopulta laskin kumisuan takaisin harjapakkiin. Hieroin tamman lihaksia käsin vielä hetken, olihan se kuitenkin kovan luokan urheiluhevonen ja varmasti tarvitsi hierontaa tasaisin väliajoin. En toki ollut ammattilainen, mutta uskoin olevani aivan tarpeeksi osaava käytyäni muutamaankin kertaan kurssin hevoshieronnasta, ja Chapala näytti nauttivan. Venyttelin hevosen jalkojakin hieman sen luonnollisten liikeratojen mukaisesti, ennen kuin taputin tamman selkää taas ja siirryin pehmeään harjaan.

Pehmeän harjan ja pölyharjan jälkeen Chapala näytti niin puhtaalta ja huolitellulta, että se olisi varmasti kelvannut vaikka hevosvarusteliikkeen katalogiin mallihevoseksi. Silitin tamman päätä vähän ja tarjosin sille hevosnamin. Palautin harjapakin paikalleen ja talutin kimon tamman sitten karsinaansa. Juttelin Chapalalle vielä hetken, ennen kuin toivotin sille hyvää yötä ja kävin siivoamaan varustehuonetta.