Gigolourine

Virallinen nimi Gigolourine Saavutukset ERJ-II Rotu, sukupuoli Oldenburg, tamma Syntynyt 05.08.2005 Väri, säkäkorkeus Ruunikko, 169cm Painotuslaji Estepainotteinen Koulutustaso Helppo A - 140cm Rekisterinumero VH02-013-0850 Omistaja Vibaja (VRL-00727) Kasvattaja Kingsvalley

Gigolourine on varsinainen magneetti, mitä rapsutuksiin ja taputuksiin tulee. Gigolourine onkin ollut hyvin positiivinen kaveri heti syntymästään lähtien ja tuntuu nauttivan hyppäämisestä. Riina on syntynyt ja kasvatettu Kingsvalleyssä, muttei kanna kasvattajanimeämme erinäisistä syistä. Kilpauralla tamman kanssa suunnataan heti nelivuotiskaudella, toivottavasti radoilla edetään toivomusten mukaisesti ja päästään vähintään 140cm-tasolle.

Gigolourine eli Riina on vilkas nuori hevosenalku, mutta erittäin mukava käsitellä. Vaikka neidillä tuntuu riittävän energiaa turhanpäiväiseen palloiluun, kunnioittaa hän ihmisiä aina käsittelyn ajan. Tarhakavereiden kanssa voi sitten leikkiä vähän rajummin. Harjatessa Riina pysyykin kohtalaisen hyvin aloillaan, mitä nyt välillä tulee kiirehdittyä, kun on aika päästä ulos rellestämään. Saakin hieman varoa, ettei jää neidin jalkoihin, sillä hänelle on kehittynyt huono tapa juosta aina karsinansa oviaukosta hirveällä kiireellä käytävälle.

Riina on aina aivan täpinöissään, kun pääsee hyppäämään. Mikäs siinä hypätessä, kun tamma kuitenkin omaa hienon hyppytekniikan ja paljon ponnua. Riina pysyy helposti käsissä ja toisinaan ongelmana on liian lyhyt laukka, vaikka se pyörisikin hyvin. Kouluratsuna Riina ei ole kaikista osaavimpia, mutta tekee kaiken pyydetyn mielellään. Riinalla on todella hieno ravi, jossa tamman saa liikkumaan todella nätisti, mutta käynnin ja laukan eteen saa tehdä paljon työtä.

Matkustajana Gigolourine ei ole hassumpi, kiltisti hän astelee traileriin eikä turhaan riehu matkan aikana. Kilpapaikoilla Riina on toisinaan kuitenkin vähän turhankin innoissaan katselemassa ympärilleen.

           

Sukutaulu

i. VIR MVA Ch Gigolour KTK-III old, rn, 168cm	ii. Hund Boy old, rn, 170cm	iii. Helho Sery
		iie. Stey Up
	ie. Gimberly old, rt, 162cm	iei. Romeo
		iee. Gimble
e. Jailbird old, trn, 166cm	ei. Jailsoul K old, mrn, 169cm	eii. Soulnervousness
		eie. Liano de la Petit B
	ee. Balttina old, trn, 165cm	eei. Pacifino
		eee. Baltic Tina S

Päiväkirja

08.09.2017 - Päiväkirjamerkintä (hoitajana reibili)
Pienen jännityksen saattelemana astelin kohti Kingsvalleytä, jonne Vibaja oli minut kutsunut tekemään tuttavuutta tammansa Gigolourinen eli Riinan kanssa. Saavuin tallille, jossa Vibaja olikin jo täydessä työn touhussa työskentelemässä kentällä Riinan kanssa, jäin katselemaan ratsukon työskentelyä ja jännitys nosti päätään vielä enemmän; tamma oli suurikokoinen ja minun pitäisi kohta uskaltaa kiivetä sen selkään. Oltiin sovittu, että tämä ensimmäinen kerta olisi vain tamman kanssa tutustelua, tekisin sen kanssa loppuverryttelyt ja hoitaisin sen sitten treenien jälkeen kuntoon, kunhan treenit on tehty ja seuraavalla kerralla, eli heti huomenna, sitten käytäisiin vähän maastossa käyskentelemässä. En voinut olla ihastelematta tammaa, se selkästi puhkui intoa vielä senkin jälkeen, kun oli juuri tehnyt aika rankat treenit, Vibaja naureskelikin, että jos se olisi kuolematon, ikiliikkuja olisi keksitty. Vibaja ohjeisti minut pikaisesti kuinka tamman kanssa tulee toimia ja lähti sitten itse jo omiin touhuihinsa. Päähäni pälkähti heti, että kuinka ihmeessä pääsen tamman selkään kun se on niin iso ja itse olen tälläinen pätkä, enkä tosiaankaan sieltä notkeimmasta päästä, mutta sitten bongasinkin kentän laidalta pienen tuolin. Raahasin tuolin keskelle kenttää ja kiipesin sen avulla selkään; korkean paikan kammo iskee väkisinkin heti kun oli tottunut vain hikisesti yli 150cm korkeisiin hevosiin. Tamma kuitenkin oli itse rauhallisuus aina niin kauan, kun pääsin selkään ja saman tien, kun olin sinne ehtinyt asettua tamma lähti liikkeelle. Pakko oli pitää hetki satulan etukaaresta kiinni; isolla hevosella on ison hevosen liikkeet ja pieni tovi meni ennenkuin niihin tottui. Tehtiin loppuverryttelyt käynnissä, ja kun ne oli tehty, suunnattiin kohti tallia. Riisuin Riinan varusteistaan ja huomasin mitä Vibaja tarkoitti sanoessaan "se on hieman vilkas". Tosiaankin, kaikkea sen olisi pitänyt päästä tutkimaan, eikä se oikein harjauksenkaan aikana malttanyt pysyä paikallaan vaan seilasi naruissa edes takaisin ja sivulta toiselle. Hirmuisen kiltti se kuitenkin oli, ja olin jo aikalailla menettänyt sydämeni sille enkä ollenkaan malttanut odottaa huomista. Rapsuttelin Riinaa vielä pitkät tovit ennenkuin vein sen takaisin tarhaansa, jossa se vielä otti melkoiset pukkilaukka spurtit kun vihdoin pääsi taas takaisin kavereidensa luo.

09.09.2017 - Päiväkirjamerkintä (hoitajana reibili)
Kun eilen jännitin ihan hirveästi, niin tänäänkin hieman, sillä tarkoitus oli suunnata Riinan kanssa maastoon kävelylle. Vaikka tamma todella kiltti olikin eilen, kun kentällä jo tutustuin siihen, jännitti silti, koska vieras hevonen on aina vieras hevonen. Tallille saapuessani Vibaja hieman rauhoitteli minua ja sanoi, että tamma on loistava maastoilukaveri ja sen kanssa voi mennä yksinkin, kovemmassa vauhdissa se toki voi innostua, mutta koska tänään vain käveltäisiin, niin meillä ei tulisi olemaan mitään hätää. Hain Riinan tarhastaan, koko loppulauma olisi ollut tulossa myös, joten siinä meni hieman aikaa, ennenkuin ne eivät enää olleet kiinnostuneita parveilemaan portilla vaan lähtivät takaisin syömään ja me Riinan kanssa päästiin pujahtamaan portista ulos. Hieman oli vaikeuksia pysyä Riinan perässä, se käveli hirmuisen reippaasti ja minä tappijalkana melkein jouduin hölkkäämään sen rinnalla. Päästiin talliin asti, jossa Riina tuttuun tapaansa oli taas menossa tekemään tuttavuutta kaikkien ja kaiken mahdollisen kanssa. Sain sen kiinni naruihin ja aloin harjailla tammaa. Harjauksen jälkeen varustin tamman, jonka jälkeen suunnattiin ulos. Etsiskelin pienen hetken taas tuolia, josta pääsisin selkään ja se löytyikin samasta paikasta johon olin sen eilen jättänyt. Käytiin kentällä kääntymässä siis sen verran, että kiipesin siellä selkään ja lähdettiin sitten kohti maastoreittejä. Upeita maisemia se reitti minne Vibaja oli ohjeisanut menemään ainakin tarjosi, Riinakin käveli reippaasti mutta rauhallisesti eteenpäin katsellen ympärilleen. Rapsuttelin sitä hieman kaulalta, kun siihen niin näpppärästi yletyin, Riina hieman hörähteli ollen mielestäni selkeästi tyytyväinen. Pian oltiinkin kierretty lenkki loppuun ja saavuttiin takaisin tallille. Riisuin tamman varusteistaan ja hoidin sen oikein huolella; harjasin ja puunasin joka ikisen karvan, pesin ja kylmäsin jalat. Kun hommat oli tehty, vein Riinan takaisin tarhaansa. Ennenkuin päästin tamman takaisin kavereiden luo, en voinut olla vielä rapsuttelematta sitä, tamma olisi halunnut hoitaa vähän takaisin, mutta kielsin, koska hevosen hampaat omassa olkapäässä eivät tunnu kovinkaan kivalta. Riinaa se ei haitannut, se vain nautiskeli rapsuttamisesta ja kun se sitten vihdoin pääsi irti, se juoksi häntä tötteröllä tervehtimään muita ja jäi sinne ilmeisen tyytyväisenä mutustelemaan heiniä.

03.10.2018 - Estevalmennus (valmentajana Jannica)
Riina tuntui alusta asti innokkaalta työmyyrältä, etenkin kun kyseessä oli tamman lempilaji: esteet! Jo verryttelyesteillä tuli esille hyvä hyppytekniikka ja ponnistusvoima. Laukka pyöri myös aluksi tehdyissä puomitehtävissä hyvin, mutta sarjaesteillä tuli eteen ongelma, johon en ollut osannut varautua: tammalla oli nimittäin erittäin lyhyt laukka, jonka vuoksi jouduin lyhentämään välejä poniväliin melkein. Tehtäviä oli kuitenkin helpompi harjoitella niiden luonteen vuoksi oikealla laukka-askeleella, joten muutin välit tammalle sopiviksi. Myöhemmin olisi sitten kyllä parilla aikaa harjoitella oikealla hevosvälilläkin sarjoja. Ravissa pienet ristikot ja puomit sujuivat kivasti ja tamma liikkui hyvin eteen. Alkuverryttelyyn kuului molemmilla pitkillä sivuilla suoralla linjalla ravissa tultavat pitkät puomijonot, joita oli toisella sivulla yhdeksän ja toisella peräti yksitoista. Nämä sujuivat niin hienosti että siirsin toisen sivun puomit tammalle sopivaksi laukkaväliksi yhdellä askeleella mentäviksi. Muutamat verryttelyhypyt otettiin vielä ravissa sekä laukassa matalilla korkeuksilla. Tämän jälkeen saitte kävellä pidemmällä ohjalla hetken, sillä välin kun kokosin esterataa harjoittelua varten.

Rataan kuului tänään sarja, jonka lisäksi pystytin neljä yksittäistä estettä, näistä kaksi suhteutetulla neljällä tai viidellä askeleella. Sait ensin tulla koko radan matalalla korkeudella, jossa tarkistettiin askelväliä sarjalla ja muutenkin käytiin läpi ratsukon yhteistyötä perustekniikan, lähestymisten ja ratsastajan istunnan osalta. Kun perusjutut olivat parilla hallussa saitte tulla radan korotettuna. Loppuun saitte tulla koko radan vielä toiseen suuntaan, kun olin ehtinyt ravaillessanne siirtää okserin puomit toisinpäin. Valmennus sujui oikein hyvin ja yhteistyö on parantunut paljon syksyn mittaan. Tähän oli hyvä lopetella tältä kerralta.