Tune Out

Virallinen nimi Tune Out
Saavutukset ERJ-I
Rotu, sukupuoli Trakehner, tamma
Syntynyt 19.07.2012
Väri, säkäkorkeus Ruunikko, 163cm
Painotuslaji Estepainotteinen
Koulutustaso Vaativa B - 150cm
Rekisterinumero VH13-021-0487
Omistaja Vibaja (VRL-00727)
Kasvattaja Cecilia Steffen, GER

Jumalaisen kaunis, mutta pirullisen kovapäinen ruunikko tamma. Toimii oikealla henkilöllä oikeilla avuilla, ei ole pakotettavissa mihinkään. Osaa ja haluaa hypätä, mutta pienellä varauksella kannattaa aina kilpailutilanteissa olla. Tune ei vieroksu tuntemattomia ihmisiä, vaan pistää kaikki ihmiset koville ensi tapaamisella. Tammalla on tapana testata ihmisten reagointikyky, että pääseekö se tekemään kaksijalkaisille kiusaa vai ei.

Eikö siitä sanota, että piru pystyy ottamaan monta erilaista muotoa itselleen, noh tässä on yksi. Kyllähän ihminen pystyy saamaan tamman kunnioituksen, mutta se on pitkän työn alla. Heikkohermoisia ihmisiä kohtaan tamma irvistelee ja uhkailee heiluttaen päätään ja jalkojaan. Tuttuja ihmisiä kohtaan vain luimitaan ja näytetään ilkeiltä, mitä nyt varpaat voivat olla tallomisvaarassa. Jännää kuitenkin, ettei Tune ole koskaan purrut ketään, mutta jalat se osaa ihmisiltä talloa huolellisesti. Hoitoimenpiteet sujuvat rauhallisemmin tamman ollessa kiinni ja hoitajan välttäessä tamman takaa kiertämistä. Nauttiihan Tune puunattavana olemisesta, mutta kyllä sitäkin alkaa rassata, jos joku ihminen lääppii sitä tolkuttomasti. Taluttaessa kävelee vierellä, mutta saattaa mukamas vahingossa säikähtää välillä jotain.

Ratsuna tästä neidosta kehkeytyy kyllä aivan oman luokan hevonen. Kokoaikainen kapinallisuus vaihtuu puoliaikaiseen ja tammaa pystyy jopa ratsastamaan yhteistyöllä. Kovapäinen ratsastaja, joka osaa asiansa vaikean hevosen kanssa, sopii Tunen kanssa loistavasti. Mistään ei saa jäädä pitämään kiinni, vaan antaa neidon lähinnä rauhassa kiukutella ja tamman huomattua turhat yrityksensä, pistää sen kunnolla töihin ja ajatukset aivan muualle. Esteillä reagoidaan nopeasti apuihin, eli kahta kertaa ei tarvitse pyytää vauhdin lisäämistä. Tune pysyy käsissä ja nauttii esteiden tuomasta jännityksestä. Hyppää taidokkaasti ja varoo jalkojaan huolellisesti. Tamma kieltäytyy harvoin, mutta jos se kieltää, se ei myöskään kyseistä estettä hyppää, eikä sitä voi siihen pakottaa. Siinä kohtaa kannattaa laittaa pillit pussiin kilpailupäivältä.

Sukutaulu

i. Gottheit
trak, rn, 167cm
ii. Boëdromios
trak, trn, 168cm
iii. Pallantir
iie. Britannica
ie. Gotisch
trak, prn, 162cm
iei. Zeitgebundenheit
iee. Gratiae
e. Torrance
trak, mrn, 160cm
ei. Weberocereus Mond
trak, m, 169cm
eii. Atlantic Park
eie. Winddämonin
ee. Temperance
trak, rn, 161cm
eei. Yolo xx
eee. Tereine
Lue sukuselvitys

Tune Outin isä Gottheit on 167cm korkea trakehnerori. Tämä ruunikko komistus kiertää edelleen 150cm esteratoja Saksassa sijoituksia kahmien. Gottheit on ihanteellinen kilparatsu; se on nöyrä, kuuliainen, parhaansa tekevä ja tietysti nopea. Maasta käsin ori ei ole helpoin käsiteltävä, vaan luonnetta ja kovapäisyyttä löytyy. Se ei kuitenkaan ole mahdoton, vaatii vaan osaavan ja napakan käsittelijän itselleen. Gottheitin varsat ovat olleet lupaavia ja siitä povataan tulevaisuudessa toivottua nimeä sukutauluissa. Ori on tällä hetkellä 10-vuotias ja kilpauransa huipulla. Se on edustanut Saksaa muutaman kerran nuortenmaajoukkuekilpailuissa.

Tune Outin isänisä Boëdromios on kevytrakenteinen trakehner ori. Väritykseltään tämä lempeä jättiläinen on tummanruunikko. Boëdromiossilla kilpailtiin aktiivisesti esteratsastuskilpailuissa, mutta onpa se startannut muutaman kerran myös kouluaitojen sisäpuolella. Ori asuu tällä hetkellä siitosorina Etelä-Saksassa keskisuurella siittolalla. Sillä ei kilpailla enää suuremmissa kilpailuissa, mutta toimii nuorten lupauksien opetusratsuna ja osallistuu silloin tällöin pienempiin seurakisoihin. 168cm korkealla Boëdromiosoksella on näyttävät ja lennokkaat liikkeet, sekä se on taitava ja kuuliainen ratsu. Se onkin erityisen hyvä ja suosittu opetushevonen. Boëdromios on ylittänyt yksittäisenä jopa 170cm korkean esteen!

Isänisänisä Pallantir oli oman aikansa periyttäjä. Tämä tummanruunikko pomminvarma ori kilpaili menestyksekkäästi ja ylsi aina Saksan maajoukkueeseen saakka. Pallantir myytiin jo nuorena huippuhintaan, eikä sen omistaja Karl Beitel ole koskaan katunut oriin ostoa. Hevonen toi nopeasti oman summansa takaisin, jo pelkällä menestymisellään, puhumattakaan astutusmääristä tullutta voittoa. Karl piti oriista kiinni aina loppuun saakka ja herran menehtyessä vanhuuden päivillä ähkyyn, se haudattiin omistajansa tilalle.

Isänisänemä Britannicaa kutsuttiin gaselliksi ystäväpiireissä. Tamma oli hyvin pippurinen yksilö, joka ei sietänyt uusia kasvoja ja oli hieman ennakkoluuloinen ihmisiä kohtaan. Kunhan luottamus saatiin, meni tamma esteen kuin esteen ylitse. Aina GP tasolla saakka kilpaillut tamma osallistui myös kerran MM kilpailuihin, sijoittuen kahdeksaksi. Pelkoa se ei tuntenut, eikä vieroksuntaa radalla, vaan sinne minne ratsastaja sen vei, se hyppäsi. Taidokkaasti ja puhtaaksi hyppäsikin. Kipakkaa luonnettaan tamma periytti osalle jälkeläiselleen, mutta kaikki ovat hyvin menestyneet esteradoilla suurissa luokissa.

Tune Outin isänemä Gotisch on hieman pahatapainen punarautias trakehner. Joku voisi luonnehtia tammaa ilkeäksi, se nimittäin ei turhaan ole mieliksi ihmiselle. Se ei pidä turhasta lääppimisestä ja kokeilee usein muutenkin rajojaan. Ratsastajaansa 162cm korkea Gotish kunnioittaa kyllä, mutta ei omista mitään sen erityisempiä lahjoja, joten sen kanssa on kilpailtu pienemmissä kilpailuissa lähinnä esteratsastusluokissa. Gotish on näppärä ratsu, mutta tamman valttikortti ja ehdottomasti paras puoli on ulkonäkö. Gotish on todella upearakenteinen ja kaunis ja se on periyttänyt neljälle varsalleen hyvää rakennetta ja miellyttävää ulkonäköä. Nykyään tamma on siirtynyt yksityisomistukseen jossa se viettää leppoisia eläkepäiviä harrasteratsuna.

Isänemänisä Zeitgebundenheit oli kansallisten tasojen hyppääjä, eikä välttämättä helpoimmasta päästä. Aina välillä ori kuumui pahasti radoilla, ettei ratsastaja pystynyt pidättämään sitä, vaan joutui keskeyttämään. Tämä hevonen vaati pitkää lämmittelyä ja todellista malttia ratsastajalta. Hyvinä päivinä kuitenkin se loisti radalla niin hyvin, että yleisö oli mukana äänessä, mikäli jalka kolahti puomiin vain hipaisten. Tämä rautias ori oli hyvin menestynyt, mutta ei ollut luonteensa takia niin haluttua tammoille, kuin omistaja olisi voinut toivoa. Kuitenkin sillä on useita kymmeniä jälkeläisiä, jotka jatkavan sukua.

Isänemänemä Gratiae oli todellinen kaunotar. Tämä läsipäinen ja sukkajalkainen punarautias tamma sai monet ihastelemaan jo kaukaa ja kysymään mahdollisia jälkeläisiä. Tamma keskittyi lähinnä 130 cm luokissa kilpailemiseen omistajan tyttären kanssa, myös sijoittuen mukavasti. Ykkösellä palkittu Gratiae on periyttänyt upeaa ulkomuotoaan jälkeläisilleen, mutta myös taitojaan. Vaikkakin rauhallinen luonne on hyvästä, niin ihmiset ovat toivoneet jälkeläisistä korkeiden luokkien hyppääjiä.

Tune Outin emä Torrance asuu Cäcilia Steffen omistamalla siittolalla Saksassa. Mustanruunikko Torrance on kilpaillut menestyksekkäästi esteratsastuskilpailuissa, osallistuen jopa 140cm esteluokkiin parhaimmillaan. Tamma on erittäin herkkäluonteinen ja siksi hektinen kilpailuelämä ei oikein sopinut sille. Torrance stressasi helposti monen päivän kilpareissuilla. Nykyään tämä 160cm korkea tamma viettää leppoisia päiviä, lähinnä siitostamman virkaa toimittaen. Torrance on varsonut aikaisemmin jo kahdesti ja periyttänyt jälkeläisilleen kaunista ulkomuotoaan, sekä hyppääjän lahjoja. Torrance on myös erittäin lempeä luonteinen, mikä on hyvä ominaisuus siitostammoilla.

Tune Outin emänisä Weberocereus Mond on näyttävä musta trakehnerori. Weberocereus Mond on 169cm korkea, temperamenttinen hevonen. Se on luonteeltaan herkkä, ja se ei pidä uusista ihmisistä eikä uudesta ympäristöstä. Ori on osaava koulu- ja esteratsu, mutta erityisesti sillä on hyppylahjoja. Erikoisesteet ja kilpailuympäristöt vain tuottavat silloin tällöin orille hankaluuksia, joten sillä kilpaillaan vaan harvakseltaan. Kisatuista kilpailuista, on menestystä kuitenkin tullut jopa 150cm luokista. Weberocereus Mond asuu Saksassa yksityisomistuksessa tällä hetkellä ja sille on syntynyt 5 jälkeläistä.

Emänisänisä Atlantic Park oli hyvin menestynyt kenttäratsu, joka pärjäsi myös yksittäisillä rataesteillä. Rohkeutta riitti lajissa kuin lajissa, eikä se noteerannut ulkopuolisista äänistä. Kestävyyttä myös löytyi, eivätkä pidemmät maastoradat tuntuneet pahalta. Toisinaan energiaa riitti reilusti, että se kulutettiin jo alkuradasta, eikä sijoitus näin ollen ollut kummoinen. Tämä yhteistyöhaluinen musta ori periytti monia taitojaan jälkeläisilleen ja ne ovatkin menestyneet niin esteillä kuin koulussa, joista jokunen on myös kilpaillut kentässä.

Emänisänemä Winddämonin oli hyvä periyttäjä, mutta ei ollut itse kovin kummoinen. Rakenneruusuksi ei aivan voinut sanoa, kun tammalla oli pysty lapa, luisu lautanen ja hieman kokkapolvinenkin. Tammalla kokeiltiin kilpailla esteillä, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Sukunsa puolesta se kuitenkin soveltui ensiluokkaiseksi siitostammaksi. Tammalle syntyi kaksitoista jälkeläistä, joista useammat ovat pärjänneet hyvin näyttelyissä, että myös kilparadoilla menestyksekkäästi.

Tune Outin emänemä Temperance on 161cm korkea trakehnertamma. Temperancella kilpailtiin, tamman ollessa nuori, esteratsastuskilpailuissa 140cm luokissa. Temperance kilpaili ratsastajansa Angela Méllerin kanssa ympäri Saksaa sekä muutaman kerran he osallistuivat kilpailuihin myös ulkomailla. Ratsukko menestyi tasaisesti ja tamma voitti elämänsä aikana 23 kilpailua. Temperance on varsonut kolme kertaa, periyttäen jälkeläisilleen hyvää hyppytekniikkaa sekä helppoa luonnetta. Temperance on tasainen tamma, jonka kanssa on miellyttävä työskennellä.

Emänemänisä Yolo xx oli entinen laukkahevonen, joka ei nopeutensa puolesta pärjännyt niin hyvin. Kuitenkin yhteistyökykyisen luonteensa takia herra myytiin esteratsastajalle. Ori pärjäsi yllättävän hyvin ja kilpailikin 130 cm tasolla, myös voittaen joitakin luokkia. Ori itsessään ei ollut kovin ihmeellinen tapaus, kun ei sukunsakaan puolesta ollut periyttäjä. Kuitenkin useimmat ihmiset pitävät hevosista, joilla on täysiveristä verta, joten kyllä tämä herra jalostuskäyttöön pääsi myös.

Emänemänemä Tereine oli kaunis punaruunikko tamma, jolta löytyi kapasiteettia korkealle. Tereine oli 168 cm korkea tamma, joka ylitti kevyesti suuriakin luokkia ongelmitta. Jalkojansa se nosteli kevyesti ja suuri sekä pyörivä laukka auttoi sitä jättämään helposti yhden askeleen välistä. Yhteistyöhaluakin löytyy ratsastajaa kohtaan, joten mitä muutakaan voisi tammalta toivoa, unelmahevonen kaiken kaikkiaan. Tereine oli hyvin kysytty nimi, mutta tammalla oli hankaluuksia tulla tiineeksi. Sen kolmesta jälkeläisestä onneksi kaikki ovat menestyneet hyvin ja tamma on periyttänyt luonnettaan ja taitojaan. (c. Ipsu & vibaja)

Kilpailutulokset

ERJ-I - palkittu heinäkuussa 2020 (6 + 42 + 18 + 20 + 15 = 101p)

05/04/2013 - ERJ - Satulinna - 150cm - 1/50
06/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 1/30
08/04/2013 - ERJ - Underground - 140cm - 5/30
08/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 5/30
08/04/2013 - ERJ - Championtalli - 150cm - 2/40
09/04/2013 - ERJ - Underground - 140cm - 4/30
09/04/2013 - ERJ - Kadotetut Suomenhevoset - 150cm - 3/30
10/04/2013 - ERJ - Championtalli - 150cm - 1/40
10/04/2013 - ERJ - Underground - 140cm - 3/30
10/04/2013 - ERJ - Underground - 140cm - 2/30
10/04/2013 - ERJ - Kadotetut Suomenhevoset - 150cm - 4/30
10/04/2013 - ERJ - Kadotetut Suomenhevoset - 150cm - 5/30
11/04/2013 - ERJ - Championtalli - 150cm - 4/40
11/04/2013 - ERJ - Underground - 140cm - 1/30
11/04/2013 - ERJ - Underground - 140cm - 2/30
11/04/2013 - ERJ - Kadotetut Suomenhevoset - 150cm - 5/30
12/04/2013 - ERJ - Jadessa Warmbloods - 150cm - 2/50
13/04/2013 - ERJ - Underground - 140cm - 3/30
14/04/2013 - ERJ - Underground - 140cm - 5/30
14/04/2013 - ERJ - Arlinda Sporthorses - 150cm - 1/30
14/04/2013 - ERJ - Castor Racing Center - 150cm - 4/50
14/04/2013 - ERJ - Jadessa Warmbloods - 150cm - 1/50
15/04/2013 - ERJ - Jadessa Warmbloods - 150cm - 6/50
16/04/2013 - ERJ - Jadessa Warmbloods - 150cm - 7/50
16/04/2013 - ERJ - Twisty Puzzle - 150cm - 3/30
16/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 1/30
18/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 1/30
19/04/2013 - ERJ - Twisty Puzzle - 150cm - 1/30
19/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 1/30
19/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 5/30
20/04/2013 - ERJ - Jadessa Warmbloods - 150cm - 7/50
20/04/2013 - ERJ - Jadessa Warmbloods - 150cm - 5/50
20/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 1/30
22/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 5/30
23/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 5/30
23/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 2/30
23/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 4/30
24/04/2013 - ERJ - Kisakeskus Weldon - 150cm - 2/30
25/04/2013 - ERJ - Kisakeskus Weldon - 150cm - 5/30
25/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 4/30
26/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 1/30
26/04/2013 - ERJ - Kisakeskus Weldon - 150cm - 5/30
27/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 4/30
27/04/2013 - ERJ - Kisakeskus Weldon - 150cm - 1/30
28/04/2013 - ERJ - Kisakeskus Weldon - 150cm - 1/30
28/04/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 3/30
28/04/2013 - ERJ - Hummingbird - 140cm - 5/30
29/04/2013 - ERJ - Kisakeskus Weldon - 150cm - 1/30
01/05/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 5/30
02/05/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 1/30
02/05/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 2/30
02/05/2013 - ERJ - Dark Side Trakehners - 150cm - 2/30
04/05/2013 - ERJ - Rêve de Haussea - 150cm - 2/30
07/05/2013 - ERJ - Rêve de Haussea - 150cm - 1/30
07/05/2013 - ERJ - Kisakeskus Weldon - 150cm - 5/30
07/05/2013 - ERJ - Kisakeskus Weldon - 150cm - 2/30
09/05/2013 - ERJ - Kisakeskus Weldon - 150cm - 4/30
10/05/2013 - ERJ - Kisakeskus Weldon - 150cm - 2/30
31/08/2013 - ERJ Cup - Dark Side Trakehners - 140cm - 10/103
31/08/2013 - ERJ Cup - Dark Side Trakehners - 150cm - 7/135
/ 60 sijoitusta

Jälkeläiset

trak-o. Tuned In SWA
s. 19.03.2013 -- i. Callaway -- om. VRL-00727

trak-o. Tropfen SWA
s. 10.04.2013 -- i. Römisches Licht -- om. VRL-05704

trak-t. Tiara SWA
s. 14.05.2013 -- i. Soundcheck -- om. VRL-02198

Päiväkirja

07.03.2018 - Estevalmennus (valmentajana Omppu)
Valmennusreissullani Kingsvalleyssa pääsin tutustumaan myös trakehner-tammaan nimeltä Tune Out, tuttavallisemmin Tuneen. Kuten edellisenkin valmennettavani kanssa, aloitimme ensimmäisenä valmennuspäivänä hieman helpommilla tehtävillä tutustuakseni hevoseen ja ratsastajaan. Tänään alkuverryttelimme ravissa tehden pitkille sivuille loivat kiemuraurat ja lyhyille sivuille pääty-ympyrät, joilla oli puomi. Ratsukko pyrki luonnollisesti tulemaan keskelle puomia. Hetken päästä ratsukko jatkui verryttelyä kokonaan laukassa, päädyissä ylitettiin ympyrällä puomi ja pitkille sivuille tehtiin siirtymät askellajin sisälle, toisella koottiin ja toisella pyydettiin laukkaa eteen. Tämän jälkeen ratsukko sai hypätä muutamaan otteeseen pienen pystyn molemmista suunnista. Tähän asti Tune oli toiminut moitteettomasti, eikä ratsastajankaan menossa ollut valittamista. Siirtymät askellajin sisällä olivat selkeitä, ja useimmiten puomillekin tultiin sopivaa reittiä. Toki tamma oli tarkka jaloistaan ja venytti tarvittaessa askelta, jos puomi vaikutti osuvan muualle kuin oikeaoppisesti etu- ja takajalkojen väliin.

Välikäyntien jälkeen ratsukko tuli isolle kahdeksikolle, jossa oli kolme estettä: yksi suoristuksessa ja yhdet molempien ympyröiden vastakkaisella sivulla. Suoristuksessa oleva este oli hieman kahta muuta estettä isompi. Lähtökohtaisesti suuntaa vaihdettiin koko ajan, mutta välillä kierros pidettiin samana, jotta hevonen varmasti kuuntelisi ratsastajan kääntäviä apuja eikä vaihtaisi automaattisesti laukkaa esteen päällä. Muutaman kerran Tune niin tekikin, mutta vaihtoi laukan kuuliaisesti askeleessa ratsastajan niin pyytäessä. Ratsastajan ollessa tarkka avuistaan näin ei kuitenkaan käynyt. Sitten ratsukko saikin ravailla itsenäisesti loppuravit.


08.03.2018 - Estevalmennus (valmentajana Omppu)
Seuraavana päivänä jatkoimme Tunen ja ratsastajansa kanssa esteiden hyppäämistä, ja tarkoituksena oli hypätä pääasiassa ratoja. Alkuverryttelyssä ratsukko tuli jatkuvana kuviona pituushalkaisijalle, ja teki siinä avotaivutuksia vuoron perään molempiin suuntiin. Pitkillä sivuilla vain pyydettiin hevosta eteen ja tehtiin ympyröitä. Kun mukaan otettiin laukkaa, oli ratsastaja pitkillä sivuilla kevyessä istunnassa. Sileällä verryttelyn jälkeen ratsukko hyppäsi ympyrällä ensin ristikkoa ja myöhemmin pystyä molemmista kierroksista, ja sitten he saivat huilia välikäynneillä samalla, kun rakentelin ja selitin vastassa olevaa rataa.

Rata alkoi pitkällä sivulla olevalla pystyllä. Sen jälkeen tuli lävistäjälinjalla kahden askeleen sarja. Sarjan jälkeen tuli melko tiukka käännös pituushalkaisijalla olevalle esteelle, jonka jälkeen tuli taas tiukka käännös samaiselle kahden askeleen sarjalle. Tällä kertaa sarjalta jatkettiin kuitenkin pitkälle sivulle, jolla oli okseri. Ratsukko hyppäsi kahden askeleen sarjan pari kertaa ennen ensimmäistä kokonaista rataa. Kun rataa sitten tultiin kokonaisuudessaan, tekivät he ensimmäisillä kerroilla okserin ja linjan väliset mutkat hieman loivempina, mutta harjoitusten edetessä ratsastaja haastoi itseään ja hevostaan tekemään mahdollisimman tiukat tiet, kuin uusinnassa olisivat. Myös vauhtia otettiin mukaan ratoihin. Paljon kilpailleelle ratsukolle tämä rata ei vaikea ollutkaan, mutta totta kai ratsastaja sai olla sitä tarkempi mitä nopeamman suorituksen yritti tehdä. Viimeiset hypyt olivatkin ratsukon kilpailukorkeudella, ja hyvän radan jälkeen Tune sai ansaitut kiitokset ja ravaili vielä loppuverryttelyjen ajan.


10.01.2019 - Estevalmennus (valmentajana Assi)
Päivän kolmantena eli viimeisenä valmennettavana oli Vibaja kolmannella ratsullaan Tunella, joka jo alkuraveissa loikki lähes joka suuntaan vähän ylimääräisestä energiastaan. Vibaja selitti, että tamma oli ollut pidemmällä hyppytauolla, joten meno saattaisi näyttää tältä. Tästähän keksimme sitten ottaa aiheeksi pitkän jumppasarja, jossa Tune saisi vähän selkäänsä ja takapäätään avattua ja pahimmat pöllöenergiat toivottavasti unohtuisivat, kun jalkojen paikkoja piti todella miettiä. Ensimmäisellä kerralla suoritus kuulosti tältä: "Puolipidäte! Puolipidäte! Vähän jalkaa - ohhoh, en tiennytkään, että noi voi hypätä puolikkaalla askeleella". Vähitellen Tune alkoi kuitenkin keskittymään, viimeistään silloin, kun Vibajalla alkoi kasvot punoittamaan, kun ratsukko meinasi mennä turvalleen Tunen keskittyessä muuhun kuin jalkoihinsa. "Nyt alkaa sujumaan. Pidä käsi vähän ylempänä ja varo ylimyötäämistä, esteet on niin pieniä", huutelin, kun Vibaja sai otettua kuskin paikan tammalta. Emme hypänneet enää jumppasarjaa montaa kertaa, sillä Tune alkoi jo hiota ja takapää oli huomattavasti rennompi kuin alkutunnista hypyissä ja loikkia tuli enää lähinnä hyppyjen välissä. "Hyvä hyvä, eihän se niin paha edes ollut?" naureskelin Vibajan ravaillessa loppuraveja ja sain vastaukseksi tiukan katseen.